Oin-loppuiset adverbit ovat pieni ryhmä, jonka sanoista useimmat ilmaisevat ajankohtaa (» § 649); llOin-loppuiset ovat paljolti pronominikantaisia temporaalisia proadverbeja.
Kaikilla ei ole selvää kantasanaa, esim. ammoin, kaltoin. (Nominien instruktiivimuotoihin palautuvat Oin-loppuiset adverbit kuten pahoin, samoin, tarkoin » § 256.)
Kaksitavuisista ten-loppuisista sanoista osa on pronominivartaloisia tapaa ilmaisevia pro- tai kysymysadverbeja tai partikkeleita, osa muunlaisia ja enimmäkseen kantasanattomia. (iten-superlatiiviadverbit » § 376.)
Pääteaineksen ‑(i)tellen sisältäviä adverbeja ovat paikoitellen, vähitellen, yksitellen. Samanloppuinen on vuorotellen, joka on analysoitavissa myös vuorotella-verbin E-infinitiivin instruktiiviksi.
Evidentiaalisuutta ilmaisevia modaalipartikkeleita ovat kuulem(m)a, näemmä ja tiemmä. Ne sisältävät pääteaineksen ‑(m)mA, joka liittyy verbivartaloon. Pääte on syntynyt yksikön 1. persoonan n-päätteen ja persoonapronominin mä sulaumana (» § 139).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
§ 373 sti-adverbien rakenne ja merkitys
§ 374 Substantiivikantaiset sti-sanat: leikisti, rutosti, hitosti
tarke-mmin, tark-immin, pah-iten
§ 379 (i)ttAin-adverbien rakenne
§ 380 (i)ttAin tavan adverbeissa
§ 381 (i)ttAin määrän adverbeissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä