Verbit ovat kaikista sanaluokista selvimmin valenssillisia. Sanan valenssilla tarkoitetaan sen kykyä saada oheensa tietty määrä tietynlaisia seuralaisia, joita tällä perusteella kutsutaan sanan täydennyksiksi. Kun valenssia tarkastellaan täydennysten määrän kannalta, puhutaan paikkaisuudesta: yhden täydennyksen saava verbi on yksipaikkainen, kaksi täydennystä saava kaksipaikkainen jne. Verbi täydennyksineen muodostaa lauseen (a), jossa voi lisäksi olla valinnaisia jäseniä, verbin tai lauseen määritteitä (b).
Kullakin täydennyksellä on oma roolinsa suhteessa verbin tarkoittamaan tapahtumaan tai tilaan. Verbin luottaa valenssiin kuuluu kaksi täydennystä, joista toinen tarkoittaa luottajaa ja toinen luottamuksen kohdetta. Verbi aivastaa saa yhden, aivastajaa tarkoittavan täydennyksen ja verbi sijoittaa kolme: sijoittajaa, sijoitettavaa ja sijoituspaikkaa tarkoittavan. Yleistyksiä tällaisista verbi- tai verbiryhmäkohtaisista rooleista ovat semanttiset roolit, esim. toimiva osallistuja eli agentti, muutoksen läpikäyvä passiivinen osallistuja eli patientti ja mentaalisen tapahtuman kokija.
Samaa roolia voi edustaa rakenteeltaan erilainen ilmaus. Esimerkiksi mentaalisen harmittaa-verbin ärsyke eli tunteen aiheuttaja voi edustua NP:nä, infinitiivilausekkeena tai lauseena.
Huom. Valenssin tapaan käytetään myös termiä argumenttirakenne, ja täydennyksiä sanotaan myös argumenteiksi . Predikatiivisia täydennyksiä kuten (pitää jotakuta) hölmönä ei kuitenkaan tavallisesti katsota verbin argumenteiksi. Semanttisista rooleista on käytetty myös nimitystä temaattiset roolit. Rooleja on kirjallisuudessa käsitelty runsaasti, mutta mitään yleisesti vakiintunutta roolistoa ei ole olemassa.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä