Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa > Olo- ja suuntasijaiset muotit > Oleminen ja pistäytyminen > § 475 Täydennys olosijassa: pysyä, pitää, asua, käväistä

§ 475 Täydennys olosijassa: pysyä, pitää, asua, käväistä

Monikäyttöisiä olosijaisessa muotissa esiintyviä verbejä ovat pysyä ja säilyä sekä niiden transitiiviset vastineet pitää ja säilyttää. Ne esiintyvät lokatiivisten, habitiivisten ja predikoivien olosijaisten täydennysten kanssa.

 
Pysymismuotti: Auto pysyy tiellä ~ pystyssä ~ käymässä.
Auto pysyi tiellä. (l) | CTV pysyi sekin viime vuoden yllättävän hiljaa. (l) | Kauppa säilyy vielä suomalaisena (l)
 
Pitämismuotti: Pidän auton tiellä ~ pystyssä ~ käymässä.
Jospa ne pitäisivät sitä poikaa vielä toisen vuoden siellä… (k) | Paavo kertoi opettajan selittäneen hänelle, mikä piti maapallon pyörimässä; – –. (k) | Yrittäjäin Fennian päättävät elimet – – säilyttivät yhtiön itsenäisenä ja keskinäisenä. (l)

Samanlainen mutta merkitykseltään spesifimpi on lokatiivinen sijaintimuotti, jossa esiintyvät mm. asentoverbit sekä verbit sijaita ja asua, joilla olosijainen lauseke on pakollinen täydennys (olla-verbistä » § 456). Sijaintimuotin transitiivinen vastine on pitelymuotti: subjektin tarkoite saa aikaan, että objektin tarkoite pysyy paikassa tai tilassa.

 
Sijaintimuotti: Asun Tampereella.
Kun muut häävieraat oleskelivat aurinkoisella pihalla, Saimi istui keittiössä lauteeraamassa – ja tuo on juuri se sana, jota se sisarussarja käytti – pitokokin kanssa. (k)
 
Muotissa esiintyviä verbejä: asua, asustaa, asustella, elellä, elää, oleilla, oleskella, piillä, pysytellä, sijaita, vallita, viipyä | istua, kykkiä, löhötä, maata, riippua, rötköttää, seistä
 
Pitelymuotti: Makuutan rahoja tilillä.
Pahimpana lamavuonna 1992 ne, joilla oli ylimääräistä sukanvarressaan, makuuttivat 80 miljardia markkaa pankkien määräaikaistileillä. (l) | Kiduttaja siirsi auton avaimet vasemmasta kädestä oikeaan ja riiputti niitä keskisormen ja peukalon välissä. (k)
 
Muotissa esiintyviä verbejä: pidellä, piilotella, seisottaa, makuuttaa

Olosijaisen lokatiivisen täydennyksen saavat kaksisuuntaista liikettä, ts. johonkin menoa ja takaisin tulemista, ilmaisevat pistäytymisverbit. Samassa muotissa käytetään moniakin liikeverbejä ja sen transitiivisessa vastineessa vastaavia kausatiiviverbejä, esim. käyttää ~ juoksuttaa lasta lääkärissä.

 
Pistäytymismuotti: Pistäydyin naapurissa.
Hän ramppaa seminaareissa, symposiumeissa ja illatsuissa. Hän vierailee ideapäivillä, mainoslahjamessuilla, kopiokoneiden tuote-esittelyissä ja kuponkilehtien brunsseilla. (l)
 
Muotissa esiintyviä verbejä: hypätä, juosta, kyläillä, käväistä, käydä, liikkua, piipahtaa, pistäytyä, poiketa, rampata, ravata, sukuloida, vierailla

Lisäksi olosijainen lauseke ilmaisee havaitsemista, mielikuvaa tai esittämistä tarkoittavien transitiiviverbien yhteydessä paikkaa tai tilannetta, jossa havaittava kohde on.

 
Havaintomuotti: Huomasin kissan puussa.
Vares tunsi inhottavan puristuksen vatsassaan. (k) | Gunnar näkee naulapyssyn maassa ja potkaisee sitä. (k) | Näin jo itseni istumassa illalla television ääressä kani sylissä. (k) | Kuvasin Kaarinaa kirjoituskoneensa ääressä valmistelemassa ruumiinavauspöytäkirjoja. (k)
 
Muotissa esiintyviä verbejä: ajatella, esittää, huomata, kuvitella, maalata, muistella, nähdä, tuntea, (valo)kuvata

MA-infinitiivin inessiivin muodostama lauseke esiintyy sijainti-, pitely-, pistäytymis- ja havaintomuotissa mutta ei statiivisten verbien sijaita, elää tai asua kanssa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot