Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa > Resiprookkiset verbit > § 486 Tapella, kätellä, törmätä, samastaa

§ 486 Tapella, kätellä, törmätä, samastaa

Resiprookkiset verbit edellyttävät toisiinsa suuntautuvia osallistujia, joiden kesken jotakin tapahtuu. Niillä on systemaattista täydennysten muodon vaihtelua. Toimijat voidaan ilmaista joko joukkotarkoitteisella, ts. monikollisella tai rinnasteisella subjektilla, tai sitten kahtena lausekkeena, joista toinen on subjekti ja toinen kanssa-postpositiolauseke. Tällaiset verbit kuvaavat sosiaalista toimintaa, esim. neuvottelua, tappelua, leikkiä ja kommunikaatiota, ja lisäksi vaihtelua (a). Myös tavata sekä eräät hyväilyä ja tervehtimistä ilmaisevat transitiiviset verbit esiintyvät tällä tavoin, mutta niillä on toisena vaihtoehtona objekti (b).

(a)
Anna ja Mikko ~ lapset tappelevat (keskenään). | Anna tappelee Mikon kanssa.
 
flirttailla, fuusioitua, jutella, kaveerata, keskustella, kihlautua, kiistellä, kilpailla, lemmiskellä, liittoutua, mennä naimisiin, neuvotella, otella, painia, paritella, riidellä, rupatella, seurustella, sopia, taistella, vaihdella, vaihtua, vuorotella, väitellä
(b)
Anna ja Mikko tapasivat (toisensa). ~ Anna tapasi Mikon. | Anna ja Mikko halailevat ~ Anna halailee Mikon kanssa. ~ Anna halailee Mikkoa.
 
Kättelemme vielä miehen kanssa ja minä kävelen sisälle. (k) | – – kävimme ulkorapuilla katsomassa räiskettä taivaalla ja halailimme ja pussailimme tuttujen kanssa ja kai siinä sivussa jo vähän tuntemattomienkin. (k)

Yhdistymistä, eroamista ja samastumista ilmaisevien intransitiiviverbien yhteydessä toinen täydennys on suuntasijainen adverbiaali (c). Verbeillä on transitiivisia vastineita, joiden yhteydessä sama vaihtelu koskee objektia (d).

(c)
Anna ja Mikko törmäsivät (toisiinsa). ~ Anna törmäsi Mikkoon. | A ja B eroavat (toisistaan). ~ A eroaa B:stä.
 
erkaantua, erota, erottua, loitota, samastua, vertautua, yhdistyä, yhtyä
(d)
Samastin A:n ja B:n (toisiinsa ~ keskenään). | Samastin A:n B:hen.
 
liittää (yhteen), samastaa, verrata, yhdistää, vaihtaa

Eri ilmaisuvaihtoehtojen käyttö riippuu siitä, esitetäänkö osallistujat tasa-arvoisina vai tarkastellaanko asiaa yhden näkökulmasta. Jälkimmäisessä tapauksessa tätä yhtä osallistujaa tarkoittava täydennys sijoittuu subjektiksi, transitiivisessa tapauksessa objektiksi. Sama koskee subjektin valintaa ilmaustyypeissä a ja b ovat samanlaisia ja a on samanlainen kuin b.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot