Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Modaaliverbit > Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit > Verbien voida ja saada deonttinen tulkinta > § 1569 Voitte ~ saatte mennä, Kirje saisi olla lyhyt

§ 1569 Voitte ~ saatte mennä, Kirje saisi olla lyhyt

Useimmiten riippuu asiayhteydestä, onko voida-verbi tulkittavissa deonttiseksi. Tulkinta vahvistuu, kun ilmauksessa on joko ilmipantuna tai pääteltävissä jokin normilähde. Ryhmän (a) esimerkeissä voida-verbillä ilmaistaan lähinnä deonttista modaalisuutta. Toiminta esitetään mahdollisena siinä mielessä, että joku tai jokin – ihminen tai instituutio – sallii sen, antaa siihen luvan. Esimerkeistä ensimmäisessä sallija on ilmaistu eksplisiittisesti, muihin sisältyvä lain tai asetuksen takaama lupa ja oikeus tiettyyn toimintaan on pääteltävissä kontekstin tai yleisen kulttuurisen tiedon perusteella.

(a)
Sihteeri näytti kädellään, että voin astua Veisterän huoneeseen. (k) | Seuraavan kerran kaupat voivat olla auki sunnuntaina 1. lokakuuta ja 26. marraskuuta – –. (l) | Viime kesästä lähtien kunnat ovat voineet käyttää kaupunki-nimitystä niin halutessaan. (l) | Marraskuun alusta asti suuret yli puolen megawatin kuluttajat ovat voineet vapaasti ostaa sähkönsä miltä tuottajalta haluavat. (l) | [Lääkäri:] Sitte voitte nousta. (P)

Joskus selvyys edellyttää sallittuuden merkityksen ilmi panemista myös itse modaaliverbissä. Tällöin käytetään yksiselitteisempää deonttista verbiä saada tai sallia (b). Esimerkiksi kielteisissä lauseissa ei saa on vain deonttinen, kun taas ei voi on tulkittavissa myös dynaamiseksi mahdollisuudeksi:

(b)
En voinut tulla. [koska olin sairas, en ehtinyt ~ jaksanut, koska satoi jne.] vrt. En saanut tulla. ’minun ei ollut lupa tulla’ | Sinä saat ottaa mukaasi vain kaksi tavaraa. (k) | Voisin harkita myymistä sillä ehdolla, että te kaikki saatte pitää työpaikkanne. (k) | Hän [Koivisto] sanoi silloin, ettei hän salli vahingoitettavan Paasikiven ja Kekkosen perinnettä. (l)

Toisaalta sekä saada- (c) että sallia-verbi (d) voidaan tulkita myös dynaamisesti, niiden ilmaisema mahdollisuus olosuhteista johtuvaksi. Konditionaalimuotoisena saada tekee lausumasta suosituksen luonteisen (e).

(c)
Ella: – – Noppelis on ihan kiva.
Vilma: Niin o. Siel on kauheen kaunis kiva paikka.
Ella: On joo.
Vilma: Ja ku oli niin hianot ilmat että sai uidakki [’oli tilaisuus uida’] niin paljo ku ihan ku valtavasti. (p)
(d)
Nilkka nyrjähtelee helposti uudestaan, on liikkuessa epävakaa eikä salli juoksemista ilman ulkoista tukea. (l) ’nilkka ei mahdollista juoksemista’
(e)
S: Puhuttiin sittes siitä että me (.) me tota tehtäs nytte tämmönen jäsenkysely?
V: mm,
S: ja siis ensimmäiseen jäsenkirjeeseen siitä et mitä ihmiset haluaa ja se sais olla [’sen olisi hyvä olla’] semmonen aika vapaamuotonen ja hauskakin ja ei mikään semmonen syytöksiä sisältävä – –. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Yleistä

Modaaliverbit

Modaaliset verbirakenteet

Modaaliset adjektiivit

Modukset

Modaaliset adverbit ja partikkelit

Modaalisuus ja kielto

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot