Preesensillä ei ole morfologista tunnusta. Ellei konteksti osoita muuta, preesensmuoto ilmaisee menemätöntä aikaa – sitä, että lauseen kuvaama tilanne on ilmauksen esittämisen eli puhehetken aikaista. Puhehetki (P) ja tilanteen tapahtuma-aika (T) sisältyvät tarkastelun aikaan eli viittaushetkeen (V) eli ovat samanaikaiset: P = T = V. Tämä on preesensin perusmerkitys.
Erilaisilla ajan adverbiaaleilla tai muilla kontekstissa olevilla ilmauksilla preesensmuodon sisältävä lause voidaan merkitä juuri puhehetken aikaiseksi (a) (» § 1528), tulevaksi (b) (» § 1544) tai menneeksi (c) (» § 1529). Menemättömän ajan preesensmuodon sisältävä lause voi olla geneerinenkin, joko lainomainen yleispätevänä esitetty lause tai habituaalinen ilmaus (d).
Huom. Tunnusmerkittömänä vähärajoituksisin preesens on tempusjärjestelmässä yleistempus samaan tapaan kuin kolmas persoona on persoonajärjestelmän yleispersoona.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Imperfektin ja perfektin suhde
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä