Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Vaihtoehtokysymysten polaarisuus > § 1695 Kielteisesti suuntautuva eikö-kysymys

§ 1695 Kielteisesti suuntautuva eikö-kysymys

Kielteisesti suuntautuvan eikö-lausuman käytölle on ominaista, että kysyjä pyytää vahvistusta kyseisen kieltolauseen paikkansapitävyydelle. Konkreettisin peruste on se, että asia on esitetty juuri edellä, jolloin eikö-kysymys esiintyy tarkistuskysymyksenä tai topikalisoivana hämmästelykysymyksenä (a). Esimerkeissä (b) ja (c) arvio kieltolauseen paikkansapitävyydestä perustuu päätelmään.

(a)
S: Minä en oo soanu yhttää kirjettä.
J: Etkö,
S: En. (p)
(b)
M: No om myö ostettu ne sohvat ja, – – ja keittiön pöyvät (.) et semmoset ihan pakolliset suurin piirttein.
J: Mm. Et eiks ollu ees keittiönpöytää.
M: Eii (p)
(c)
S: Mites sen huomisen kanss on. Sinne Eilalle ja Pertsalle
V: Eiks Liisa o sun kans siit mitää jutellu.
S: Se eile eile vaan sovittiin et ja että noin seitsemän aikaan mentäs eikä mentäs pyörillä mut tota, (p)

Kuten kieltolauseet muutenkin, kielteisesti suuntautuvat eikö-lauseet välittävät implikaation, että vastaavan myönteisen lauseen ilmaisema asiaintila olisi odotuksenmukainen tai toivottava (» § 1616). Esimerkissä (b) kysymyksen oletus on, että asunnossa olisi voinut tai pitänyt olla keittiön pöytä, esimerkissä (c) että Liisan olisi pitänyt puhua asiasta. Tähän perustuu myös seuraavantapaisten ilmausten syyllistävä sävy:

(d)
Hän ihmettelee, miksi ihmiset haluavat mennä sunnuntaisin kauppaan. Eikö heillä ole muuta tekemistä? (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot