VISK - § 1474 Keinoina deiksis ja sanastolliset valinnat

SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Referointi ja deiksis > Näkökulmien limittyminen > Kerronnan ja repliikin sulautuminen > § 1474 Keinoina deiksis ja sanastolliset valinnat

§ 1474 Keinoina deiksis ja sanastolliset valinnat

Referaatissa voivat kertojan ja referoidun näkökulmat yhdistyä niin syntaktisesti kuin leksikaalisestikin. Ensinnäkin referoitu repliikki voi sijoittua syntaktisesti kerronnan osaksi että-lauseella tai referatiivirakenteella. Toiseksi deiktisen elementin kuten pronominin tai tempuksen vaihdos itse referaatissa voi välittää kertojan näkökulman. Jokin sanastoseikka puolestaan voi leimallisesti välittää referoitavan näkökulmaa. Esimerkkiryhmän (a) referointitapauksissa referaatti on syntaktisesti liitetty kerronnan (johtolauseen) alaisuuteen, mutta sananvalinta on peräisin referoitavalta henkilöltä. Päätelmä sananvalinnan kuulumisesta referoitavalle perustuu mm. sen affektisuuteen. Ryhmän (b) tapauksissa sananvalinta on puolestaan selvemmin kertojan.

(a)

Pojat yliopistolla sanovat, että julkisuus sinänsä on okei, jos saa julkisuutta omilla ehdoillaan. (l) | Hän sanoi muutenkin paskat välittävänsä, mitä joku on pentuna touhunnut. (k) | Suutariliike Vakuudesta arvioidaan, että operaatio maksaa noin 130 markkaa. Koko pohja olisi syytä käsitellä, sillä laput saattavat irrota ja jäädä nolosti repsottamaan. (L)

(b)

Dora oli alussa ihastuksissaan ja pyysi äijää kertomaan vanhoista Indokiinan ajoista. (k) vrt. Dora: Kertoisit ^?äijä minulle vanhoista Indokiinan ajoista.

Näkökulmien limittyessä ei lukija tai kuulija voi kuitenkaan olla aina varma, onko kertoja viitannut esim. johonkin henkilöön omin sanoin vai siteerannut tällä kohtaa referoimaansa henkilöä sananmukaisesti. Esimerkissä (c) johtolauseen subjektin tarkoittama henkilö on voinut sanoa aiemmin: Olet aviomieheni setä, mutta yhtä hyvin esimerkiksi Olet Laurin setä, jolloin kertoja on tunnistanut Laurin puhekumppaninsa aviomieheksi ja vaihtanut samaan tarkoitteeseen viittaavan ilmauksen toiseksi.

(c)

Se sanoi laskevansa minut lähiomaisiinsa, koska olin hänen aviomiehensä setä. (k)

Referoija voi esittää referoimansa henkilön käsityksen muuten uskollisesti, mutta saada referaattiin näkyville oman epäröivän suhtautumisensa väitteen paikkansapitävyyteen käyttämällä konditionaalia (d). Lauseeseen voi sisältyä lisäksi jokin eksplisiittinen leksikaalinen peruste tiedon epäilyttävyydelle (e).

(d)

Descartes todistakoon samoin vääräksi väitteen, että normaalia korkeampi otsa olisi viisauden merkki. (l) | Kalevi Wiik esitteli omaa näkemystään, jonka mukaan Pohjois-Eurooppa olisi jo jääkauden jälkeen (alkaen n. 8000 eKr) ollut jakautuneena kahteen kieli- ja kulttuurivyöhykkeeseen. (E)

(e)

Julkisuudessakin esitetyt väitteet siitä, että lisääntyvä kilpailu nostaisi sähkön hintaa, ovat vailla perusteita. (L) | Lipponen sanoo Demari-lehdessä maanantaina olevan harhaista kuvitella, että Suomi menestyisi halvan markan varassa halpamaana. (l) | Lännessä on ollut yleinen virheellinen luulo, että Neuvostoliiton romahdettua karhu muuttuisi demokraattiseksi ja lempeäksi ystäväksi – –. (l)