Imperatiivimuodon sisältävä lause edustaa omaa lausetyyppiään, käskylausetta. Kun verbin modus on imperatiivi, lause poikkeaa syntaktisilta ominaisuuksiltaankin väitelauseesta, toisin kuin konditionaalin tai potentiaalin sisältävä lause. Imperatiivi- eli käskylause on subjektiton ja yleensä myös verbialkuinen (poikkeuksia » § 1653). Imperatiivilauseen keskeisenä puhefunktiona on kehotuksen tai pyynnön esittäminen vastaanottajalle.
Käskylauseella on muut persoonavaihtoehdot paitsi yksikön ensimmäinen. Vain monikon 1. persoonan tunnus -mme on sama kuin indikatiivissa:
| Yksikkö | Monikko | |
| 1. | – | Lähtekäämme ~ Lähdetään Porvooseen. |
| 2. | Lähde Porvooseen. | Lähtekää Porvooseen. |
| 3. | Lähteköön Porvooseen. | Lähtekööt Porvooseen. |
| Passiivi: Lähdettäköön Porvooseen. |
Käskylauseeseen voi liittyä nominaalinen puhutteluilmaus, joka ei ole subjekti, sillä se ei kongruoi verbin kanssa, esim. Tulkaa sisään, lapset (» § 1650 – 1651).
Kolmannen persoonan imperatiivia, jonka tunnuksia ovat ‑kOOn, ‑kOOt, nimitetään jussiiviksi. Se poikkeaa muista imperatiiveista morfosyntaktisesti: subjekti – myös elotontarkoitteinen – on jussiivin yhteydessä mahdollinen, samoin passiivi: Asia jääköön minun puolestani; Asia jätettäköön minun puolestani. Muodolla on myös kaksi tempusta, preesens (väittäköön) ja perfekti (olkoon väittänyt). Jussiivilauseet eivät ilmaise niinkään vastaanottajaan kohdistuvia käskyjä kuin ohjeita ja suosituksia: Tästä tehtäköön päätös 13.3. mennessä (tarkemmin » § 1666 – 1667).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä