VISK - § 1476 Johtolause referaatin tulkintakehyksenä

SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Johtolause ja muut johtoilmaukset > Johtolause > § 1476 Johtolause referaatin tulkintakehyksenä

§ 1476 Johtolause referaatin tulkintakehyksenä

Johtoilmauksella luonnehditaan viestintätilannetta; se tarjoaa toisesta yhteydestä poimitulle repliikille tulkintakehyksen. Johtoilmauksen prototyyppinen muoto on johtolause, jonka subjekti ilmaisee alkuperäisen tekstin esittäjää ja verbinä on jokin kommunikaatioverbi kuten kertoa, ilmoittaa, ehdottaa, myöntää; lisäksi ilmaukseen voi kuulua vastaanottaja. Ilmisubjekti ei ole välttämätön; johtolauseen verbi voi olla myös passiivimuotoinen. Repliikki voi olla johtolauseen verbin objektina, tai johtolause on referaatin jäljessä lisäyksenä (» § 1483 – 1484).

(a)

Heikkilä sanoi olevansa sotiemme veteraani. (k) | Ja emäntä kertoi kaikille kavereilleen, sukulaisilleen ja koirapuiston väelle että isäntä oli nähnyt valon. (E) | Sanotaan että urheilija ei tervettä päivää näe. (E) | Kärpijoki korostaa, että Internet on hyvä vaihtoehto myös sähköpostille. (l) | Jo 120 politiikan, kulttuurin ja liike-elämän vaikuttajaa on esitellyt muotia Option muotigaaloissa, kertoi Kauppalehti Option päätoimittaja – –. (l) | ”Pidä varasi!” huudahti Myyrä äkkiä. (l)

Neutraalein, merkitykseltään väljin kommunikaatioverbi on sanoa (» § 1477); muilla kommunikaatioverbeillä puhuja voi välittää tarkempaa tietoa kommunikoinnin tavasta (kertoa, huutaa, kirjoittaa) tai osoittaa tulkintaansa puhetapahtuman luonteesta ja asennoitumistaan referoitavaan puhujaan (kehuskella, marista, vaatia). Kun johtoilmauksissa on käytetty mentaalista toimintaa tai tunnetta kuvaavia verbejä (b), referaatit ilmaisevat episteemistä modaalisuutta (» § 1578).

(b)

Rehtorit arvelevat keskeyttämisten yhdeksi syyksi opiskelijoiden ”ahneutta”. (l) | Alkoholilla ei ole onnettomuuteen mitään osuutta, tiesi Mäkinen. (l) | Miltei yhtä moni palkansaajista katsoi lisäksi, ettei palkankorotuksista ole juuri mitään hyötyä, koska ne menevät pääosin veroihin. (l)

Konstruktio johtolause + referaatti toimii siinä määrin muotin tavoin, että myös hyvin vähän kommunikatiivista merkitystä sisältävät intransitiivisetkin verbit voivat esiintyä johtolauseessa:

(c)

Kankaanniemi ilakoi keskiviikkona, että SKL:n ryhmässä oli sentään vähemmän tyhjänpainajia kuin keskustan ryhmässä. (l) | Maputossa irvistellään, että parlamenttivaalien suurimmat voittajat ovat ne 250 miestä ja naista, jotka pääsivät parlamenttiin. (l) | Serbia voi painua helvettiin, raivosi eräs toinen sotilas. (l)

Prototyyppisen johtolauseen ohella on muita vaihtoehtoja: lauseen verbi voi ilmaista viestin vastaanottamista kuten kuulla, kuulua tai lukea (» § 1478), referaatti voi olla substantiivin määritteenä (» § 1479), tai johtoilmauksessa ei ole lainkaan kommunikaatioverbiä (» § 1480). Mahdollinen on myös syntaktisesti kompleksisempi johtolause, jossa referoitava puhuja on muu kuin subjekti (d).

(d)

Annetaan hänen [Peter Lindbäckin] kertoa itse: ”Aikaisemmin virkamiehet ehtivät oppia suomen kielen opiskeluaikanaan, – –”. (L; Makkonen-Craig 2005) | Annetaan lopuksi vuoro toimittaja Timo Harakalle, joka on pukenut Espoon runoksi: – –. (L; Makkonen-Craig 2005)