Spontaanissa keskustelussa referaatti sijaitsee tavallisesti kertovan jakson lomassa; kyseessä voi olla yksittäisen repliikin referointi tai useampivuoroinen dialogi, jolla kertomusta dramatisoidaan. Usein kertomukset liittyvät puhujan omiin kokemuksiin eli ovat minä-kertomuksia. Tällöin dialogi esitetään minän ja toisen puhujan välisenä (a). Johtolauseessa esiintyy harvoin muita kommunikaatioverbejä kuin kaikkein yleismerkityksisimmät kuten sanoa ja kysyä (olla-verbistä » § 1486). Puhumisen tarkempi tapa ilmenee itse referaatin kielellisistä ja prosodisista piirteistä, joita suorassa esityksessä voidaan demonstroida. Varsinkin toisen puhujan repliikki merkitään äänen sävyn muunnoksella (kirjakielisyyttä korostavaa huoliteltua ääntämistä osoitettu symbolilla @).
| Leila: | Ku Tarja Miettinen oli sitä mieltä että niille, kahdelle niille Pentille ja Jarkolle kuuluu se numero ne kympit ku ne on niin aktiivisia ja osaavaisia ja sit mä sanoin et ei mun mielestä kyllä, |
| Jussi: | Mm , |
| Leila: | Ni sit Arvo sano mulle @Sinä taidat olla sellainen ankara opettaja,@ |
| Jussi: | Mm , |
| Leila: | No ↑em mä sitte Mä sanoin noh (.) niin ehkä mä sitte oon. |
| Jussi: | Mm. (p) |
Johtoilmaus ei puhutussa kerronnassa ole aina näin eksplisiittinen (b). Kertomuksen edetessä ei kerran esiteltyä henkilöä välttämättä mainita toistamiseen, jolloin johtoilmauksena on pelkkä sanoa-verbi + mahdollinen et(tä)-partikkeli.
| Asiakas: | Viime lauantaina mulla oli sellanen nuori rouva joka sano että hän hän käy kaks kertaa vuodessa ja hänen miehensä leikkaa välillä hänen hiuksensa, |
| Kampaaja: | mm |
| Asiakas: | Ja (.) sitte mä kysyin onko hän tyytyväinen tähän miehen leikkaukseen nii sano että se se (.) pistää poninhännän poikki vaa heh hah heh (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä