Puhutussa kerronnassa johtoilmauksen ja referaatin rajalla voi olla muitakin partikkeleita kuin et(tä). Rajalla esiintyvät partikkelit eivät aina yksiselitteisesti kuulu sen enempää johtoilmaukseen kuin referoitavan puheeseenkaan. Usein rajalle muodostuu dialogipartikkelien joo, niin tai huomionkohdistimen hei sekä lausumapartikkelien et ja no ketjuja tyyppiä et joo et, et nii(n) et, et hei et, ja joo ja, et no (et).
Dialogipartikkelit joo ja niin ovat tulkittavissa osoitukseksi siitä, että referoitu vuoro on reaktiota toisen puheeseen tai jatkoa omaan edellä sanottuun (a). Partikkelin et toistaminen dialogipartikkelin jäljessä ei kuulu itse referaattiin vaan on jäsentävä rajasignaali. Käytännössä tällainen partikkeliketju toimii kokonaisuudessaan johtoilmauksen ja varsinaisen referoinnin rajan merkkinä (b).
| S: | Sit se selitti et nii että sit torstaina nii te voitte varata sit kahen viikon pääs olevan torstain taas et te pääsette siin hyvään rytmiin, |
| V: | Sanoks se nii. |
| S: | Joo (p) |
| V: | Mutta tuota sit se sano että että tuota et no mites hän sen toimittas mä sanon et no ihan miten vaa kuha saahaan se mahollisimman pikaisest et me nyt sit kokeillaan sitä itse et voidaaks me se ottaa vai, ja sit se sano et no joo et tota että et jos sä voisit hänelle soittaa, et mä en kyl ymmärrä minkä takia et- mutta vissii ajatus olisi sellane että että tuota hän vois sitte sulle sen jossaki antaa tai nii edespäi. |
| S: | No selvä juttu. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä