Puhutussa kerronnassa johtoilmauksen ja referaatin rajalla voi olla muitakin partikkeleita kuin et(tä). Rajalla esiintyvät partikkelit eivät aina yksiselitteisesti kuulu sen enempää johtoilmaukseen kuin referoitavan puheeseenkaan. Usein rajalle muodostuu dialogipartikkelien joo, niin tai huomionkohdistimen hei sekä lausumapartikkelien et ja no ketjuja tyyppiä et joo et, et nii(n) et, et hei et, ja joo ja, et no (et).
Dialogipartikkelit joo ja niin ovat tulkittavissa osoitukseksi siitä, että referoitu vuoro on reaktiota toisen puheeseen tai jatkoa omaan edellä sanottuun (a). Partikkelin et toistaminen dialogipartikkelin jäljessä ei kuulu itse referaattiin vaan on jäsentävä rajasignaali. Käytännössä tällainen partikkeliketju toimii kokonaisuudessaan johtoilmauksen ja varsinaisen referoinnin rajan merkkinä (b).
| S: | Sit se selitti et nii että sit torstaina nii te voitte varata sit kahen viikon pääs olevan torstain taas et te pääsette siin hyvään rytmiin, |
| V: | Sanoks se nii. |
| S: | Joo (p) |
| V: | Mutta tuota sit se sano että että tuota et no mites hän sen toimittas mä sanon et no ihan miten vaa kuha saahaan se mahollisimman pikaisest et me nyt sit kokeillaan sitä itse et voidaaks me se ottaa vai, ja sit se sano et no joo et tota että et jos sä voisit hänelle soittaa, et mä en kyl ymmärrä minkä takia et- mutta vissii ajatus olisi sellane että että tuota hän vois sitte sulle sen jossaki antaa tai nii edespäi. |
| S: | No selvä juttu. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä