Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja > § 214 Yleistä slangisanojen muodostuksesta

§ 214 Yleistä slangisanojen muodostuksesta

Eräät substantiivien johdostyypit ovat ominaisia slangille tai muulle epämuodolliselle kielelle. Tällaisista käytetään yleisnimitystä slangijohdokset. Niiden tärkeimmät johtimet ovat ‑Ari, ‑is (: ‑ikse-), ‑kkU ja ‑(k)kA. Kaikki slangijohdostyypit ovat eläviä, Ari- ja is-johdokset vielä muita yleisempiä. Jotkin lekseemit ovat vakiintuneet tai vakiintumassa yleiskieleenkin, esim. tikkari, maihari, funkkis, roskis, bensa, sinkku. (Slangin verbinmuodostuksesta » § 330.)

Slangijohdosten suhde kantasanaansa on toisenlainen kuin johdoksilla yleensä: slangijohdin ei aiheuta referentiaalista muutosta kantasanaan, vaan kyse on lähinnä tyylillisestä johdosta, rekisterin muutoksesta. Tässä mielessä slangijohdokset muistuttavat affektisia johdoksia (» § 206213), ja myös slangijohdosten käyttö on usein sävyltään affektista. Jäännöksetöntä eroa slangi- ja affektisten johdosten kesken ei voikaan tehdä.

Muusta johtamisesta slangijohto eroaa myös siinä, että se on tyypillisesti lähtösanaa lyhentävää. Lähtökohtana on esimerkiksi yhdyssana, jonka alkuosasta tulee johdoksen kantavartalo ja jälkiosa jää kokonaan pois: ostari (< ostoskeskus), lihis (< lihapiirakka). Sanavartalon konsonanttiaines voi lisäksi geminoitua, esim. sammarit (< samettihousut), peukku (< peukalo), tai saada ylimääräisen klusiili- tai s-aineksen, esim. limppari (< limonadi), bansku (< banaani) (» § 215). Slangijohtoon kuuluukin olennaisesti sanavartalon fonologinen modifiointi.

Slangin substantiivijohdoksen tarkoite on yleensä konkreettinen ja puhujayhteisössä keskeinen: semanttisia keskittymiä ovat esim. vaatteet, pelit, leikit, ruoat, juomat, ihmiset ja erisnimet. Myös eri ammattien ja harrastusalojen keskeinen sanasto on ryhmän sisäisessä viestinnässä altis saamaan slangivariantteja (esim. lääkärien, urheilijoiden, sotilaitten tai tietotekniikan ammattikielessä).

Slangin johdostyypit ovat lähtöisin pääkaupunkiseudun slangista, ja runsaimmin näitä slangisanoja esiintyykin eteläsuomalaisessa puhekielessä. Slangille on tunnusomaista käytettyjen johdosten kerrallisuus ja vakiintumattomuus. Slangisanasto on nopeasti uudistuvaa, ja eri johdinainesten ja lekseemien suosio vaihtelee eri aikoina ja eri-ikäisillä puhujilla. Saman sanan slangivarianttien määrä voi olla suurikin, esim. limsa ~ limska ~ limpsa ~ limpska ~ limppa ~ limppari ~ limu ~ limukka.

Huom. Slangissa on johtamisen ohella muitakin sananmuodostustapoja, kuten pelkkä lyhentäminen (» § 167), äänteellinen muovailu ja lainaaminen, jotka kaikki tosin ovat mukana myös varsinaisten slangijohdosten muodostuskeinoissa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot