Sijamuodon ja kongruenssin perusteella erotetaan kolme subjektin lajia. Perussubjekti on nominatiivimuotoinen NP, jonka kanssa finiittiverbi kongruoi persoonan ja luvun suhteen (» § 1268):
Vain nominatiivimuotoinen NP voi laukaista finiittiverbin kongruenssin. Koska muukin jäsen – objekti, predikatiivi tai osma – voi olla nominatiivissa, kongruenssi on vahvin subjektikriteeri. Perussubjekti on verbin täydennys mutta samalla myös yksi lauseen keskeisistä tunnusmerkeistä. Lauseessa voi olla vain yksi perussubjekti ja finiittiverbi (» § 866). Muista perussubjektillisten rakenteiden ominaisuuksista » § 922.
Persoonapronominit ovat puhutun kielen tyypillisimpiä subjekteja. Etenkin 1. ja 2. persoonan pronominin ollessa subjektina myös persoonakongruenssi toteutuu johdonmukaisimmin. Lukukongruenssi on persoonakongruenssia heikompi subjektin merkki, koska luvun suhteen kongruoimaton tyyppi ne menee on puhutussa kielessä tavallinen (» § 1280).
E-subjekti eli eksistentiaalisubjekti on eksistentiaalilauseen subjekti (» § 899). Se on partitiivissa, jos sen tarkoite on jaollinen, samoin yleensä kieltolauseessa (» § 916 – 918). Muuten se on nominatiivissa. Nominatiivimuotoisenakaan se ei laukaise verbin kongruenssia. Lisäksi e-subjekti poikkeaa perussubjektista verbinjälkeisen sijaintinsa ja indefiniittisyytensä vuoksi (» § 1420):
Etenkin kirjoitetussa kielessä partitiivisubjektia esiintyy muissakin kuin selvissä eksistentiaalilauseissa (» § 919). E-subjektin salliva verbi voi aina saada myös perussubjektin, mutta päinvastainen ei pidä paikkaansa.
Genetiivisubjekti on nesessiivirakenteen ja infiniittisen rakenteen subjekti. Se vastaa niissä perussubjektia.
Genetiivisubjekti on lisäksi tulla tehtyä ~ tehdyksi verbiliitolla: Minun ei tule käytyä ulkona; tämä rakenne on tosin yleensä nollapersoonainen (» § 453, 1356). Genetiivisubjektin saavia infiniittisiä rakenteita ovat permissiivirakenne (» § 502) ja referatiivirakenne (» § 538; nesessiivirakenteen subjektista » § 920). Lisäksi on rakenteita, joissa genetiivisubjektin persoonakongruenssi ilmenee possessiivisuffiksina (» § 1297). Näitä ovat temporaalirakenne (minun kuoltuani; » § 543) ja agenttipartisiippirakenne (sinun kutomasi; » § 525).
Huom. Verbikantaisen substantiivin genetiivimäärite voi vastata kantaverbin subjektiargumenttia, esim. heidän juoksemisensa; sitä ei kuitenkaan pidetä subjektina.
Edellinen pykälä