Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Referointi ja deiksis > Referaatin tempus > Kerronta pluskvamperfektissä > § 1473 Esimerkkejä referaatin tempusvalinnan merkityksistä

§ 1473 Esimerkkejä referaatin tempusvalinnan merkityksistä

Kun kerronnan ja johtolauseen aikamuotona on pluskvamperfekti, kyse on jo kerronnassa toisen käden tiedosta. Referaatissa ovat tällöin kaikki aikamuotovaihtoehdot mahdollisia. Referaatin imperfekti ilmaisee samanaikaisuutta johtolauseen ilmaiseman ajankohdan kanssa (a). Aivan kuten imperfektikerronnassakin (» § 1472 esimerkit c–d), referaatissa oleva preesens voi ilmaista joko pysyvää tilaa (b) tai sitten joko indikatiivin tai konditionaalin preesensiä on käytetty tulevaan aikaan viittaamassa (c).

(a)
Imperfekti samanaikaista: Julia oli joutunut lainaamaan lahjaa varten Harrilta rahaa, ja lainatessaan hän oli sanonut ettei tiennyt milloin voisi maksaa takaisin. (k) | Sen hän oli sanonut Hanhivaaralle kerran, samalla kun oli sanonut, että ei yleensä sanonut samaa asiaa monta kertaa. (k) | Nurmijärven kunnanjohtaja oli sanonut erottamiskahveilla, että ikä ratkaisi erotettujen virkamiesten kohtalon. Potkitut ovat kaikki 40–60-vuotiaita. (l)
(b)
Preesens pysyvää tilaa: Valtuuskunta lähti pian sen jälkeen kun Ranskan presidentti Jacques Chirac oli sanonut, että Ranskan päätös jatkaa ydinkokeita on todella pysyvä. (l) | Lasse oli sanonut yöllä, ettei todellinen rakkaus tarvitse suuria sanoja eikä ihmeellisiä eleitä. (k)
(c)
Indikatiivin tai konditionaalin preesens tulevaa: Lääkäri oli sanonut, että hän tulee myös. (k) | Rehn itse oli jo edellisenä päivänä sanonut perheelleen, ettei pety, vaikkei voittaisikaan: – –. (l) | ”Hallituksen edustaja oli sanonut, että Muge ei palaisi kokouksesta elävänä”, Kenian anglikaanisen kirkon sihteeri John Kago sanoi torstaina. (l)

Johtoilmauksen ajankohtaan nähden aiempaa tapahtumaa osoittaa referaatissa pluskvamperfekti; se vastaa aiemman puhetilanteen imperfektiä tai perfektiä:

(d)
Molemmissa pluskvamperfekti: Se oli sanonut jo ovelta, että oli vain tullut katsomaan, kuinka kipeä jalka voi. (k) | Maire oli sanonut, että aivan varmasti Hanhivaara oli joskus nähnyt kuvan Hilkka Sainiosta, – –. (k) | Mies oli kolmissakymmenissä, ja Molla oli kertonut että tämä oli tullut Suomeen vaimonsa perässä. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot