Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Dialogipartikkelit > Dialogipartikkelien ääntöasu > § 800 Yksi morfeemi, monta ääntöasua

§ 800 Yksi morfeemi, monta ääntöasua

Ääntöasultaan dialogipartikkelit vaihtelevat paljon. Prosodisten vaihtoehtojen mahdollisuus on dialogipartikkeleiden olennainen piirre. Lisäksi partikkelit joo ja niin voidaan ääntää sisään hengittäen: hjoo, hjuu, hnii. Ilmauksen kesto vaihtelee pitkästä ylipitkään (joo vs. joo:) ja kaksitavuiseen (joo-o). Pidennyksen tuottama merkitysero on kuvattavissa tapauskohtaisesti. Toinen tärkeä ominaisuus on partikkelin sävelkulku. Jos vastaanottaja käyttää partikkelia joo tai niin sävelkulultaan tasaisesti äännettyinä, äänessäolija ymmärtää sen merkiksi siitä, että hän voi tai hänen tulisi vielä jatkaa puhetta. Samat dialogipartikkelit laskevasti äännettyinä ilmaisevat tätä selvemmin, että vastaanottaja on tunnistanut kuulemansa kokonaisuudeksi.

Esimerkissä (a) puhuja P:n vuoronalkuinen venytetty nii::: ennakoi vuorossa esiin tulevaa erimielisyyttä. Esimerkin (b) potilaan vuorossa on nollapersoona: potilas ei mainitse suoraan, ketä rahahuolet painavat. Tällainen nollan sisältävä ilmaus kutsuu vastaanottajan tunnistamaan kuvatun asiaintilan. Tämän lääkäri tekeekin omassa vuorossaan, jonka muodostaa pidentynyt nii. (Vokaalin pidennystä merkitään kaksoispistein.)

(a)
K: Se oli niin kauheen kiva se teiän [asunto] (.) tai se missä te vieläkin nyt ootte.
P: Nii::: no onhan se mut luopumisen kyky on luovuuden kyky. (p)
(b)
Potilas: Mut se on ainoa että ne rahahuolet painavat vähän.
Lääkäri: Nii::. (p)

Kaksitavuinen dialogipartikkeli voi saada useita erilaisia prosodisia ilmiasuja. Esimerkiksi uutisen vastaanottamista osoittavassa partikkelissa aha(a) painotus voi olla jommallakummalla tavulla, ja jälkimmäinen tavu voi olla lyhyt tai pitkä:

(c)
T: Joo. ↑Me muuten siirrytään nytte tota sunnuntaina tuonne Maran
 vanhempien luokse,
S: Ahaa.
T: Et me ei sit olla enää täällä, me ollaan siel sit kaks viikkoo,
S: Joo:.
T: Ja sitte sen jälkeen me mennään ilmeisesti tonne Riston ja Leenan
 kämppään, [kahdeks vii]koks ku ne lähtee telttailee.
S:  [Ahah,] (p)

Huom. Sekä dialogipartikkelit että interjektiot ovat responsiivisia, jälkimmäiset yleensä reaktioita ei-kielellisiin ilmiöihin kuten kömmähdykseen, itsensä loukkaamiseen tai äkilliseen ääneen (» § 856). Dialogipartikkelit edellyttävät puhekumppanin aiempaa vuoroa tai muuta tekoa, mutta viittaavat myös eteenpäin: ne ohjaavat tämän tulevaa kielellistä toimintaa. Ne eivät myöskään muodosta interjektion tavoin sentyyppisiä lausekkeenkaltaisia ilmauksia kuin voi kauheeta.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot