Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Sävypartikkelit > Kliittiset sävypartikkelit ‑hAn, ‑pA, ‑s > Liitepartikkeli -pA > § 834 Verbialkuinen pA-partikkelillinen lause

§ 834 Verbialkuinen pA-partikkelillinen lause

Verbialkuinen pA-partikkelillinen lause välittää samanlaisen ääritapauksen implikaation kuin fokuspartikkeli jopa (» § 849). Lauseessa onkin usein lisäksi jokin fokuspartikkeli, esim. jopa, myös, vielä tai ‑kin.

(a)
Vietän jo toista kesää yhdessä ystävällisen teerikukon kanssa samalla kesämökin pihanurmella. Onpa teeri pistäytynyt muutaman kerran jopa kuistilla ja pyrkinyt muiden kanssa samaan kahvipöytään. (l) | Saattaa olla jo hyvinkin yli kahdenkymmenen, voipa olla jo puolivälissä kolmattakymmentäkin. (k)

Verbialkuisen partikkelillisen lausuman tulkinta riippuu myös verbin persoonasta ja moduksesta. Väitelauseen indikatiivimuotoiseen verbiin liittyessään ‑pA(s) merkitsee lausuman päivitteleväksi tai muuten emfaattiseksi (b), konditionaalimuotoiseen liittyessään toivomukseksi (c) (» § 1659). Yksikön ensimmäisen persoonan preesenmuotoon liittyessään se tekee lausumasta suunnitelman selostuksen, perustelevan mielipiteen tai osoittaa puhujan mielessä tapahtunutta päätöstä (d).

(b)
Onpa täällä kuuma! | Oletpa sinä kasvanut. | Sattuipas mukavasti! | Olinpa minä ajattelematon! | Saapas nähdä miten käy? | Tekipä loma hyvää.
(c)
Pääsisimmepä sanomaan, että nyt emme voi ottaa vastaan valtion virastojen jätevesiä. (l) | Saisipa ruokaa! (l) | Osaisinpa kirjoittaa kuin Olavi Virta laulaa. (l) | Tietäisipä tuo, kehen olin unessa hirmuisen rakastunut. (k)
(d)
Taidanpa hakea laatikon esille joululukemiseksi. (l) | Olen ennenkin inttänyt samasta asiasta, mutta jatkanpa taas. (l) | En hyväksy sitä, että ihminen voi elää hulvattomasti kuin ellun kana ja ajatella että parannanpa sitten itseni pillerillä. (l)

Huom. Saduissa on aloituskiteymänä pA-liitteen sisältävä verbi: Olipa kerran. Tällaista verbialkuista ilmausta käytetään muutenkin kertomusten aloituksena: Kävipä näin: laukkuni jäi Länsilinjojen bussiin (L).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot