Konjunktioina käytettävät sanat ovat pitkälti samoja kuin lausumapartikkeleina (» § 801) käytettävät, mutta konjunktioina niiden paikka lauseessa on kiinteä ja niiden tehtävät liittyvät selvemmin lausekkeiden ja lauseiden välisiin alistus- ja rinnastussuhteisiin.
Konjunktiot ovat taipumattomia sanoja, jotka kytkevät toisiinsa kahta tai useampaa lausetta, lauseketta, sanaa tai sananosaa luoden niiden välille tietyn syntaktisen ja semanttisen suhteen. Konjunktioilla on normaalisti lauseessa kiinteä paikka välittömästi toisen kytkettävän elementin edellä:
Rakenteeltaan konjunktiot ovat yksiosaisia, liittokonjunktioita tai parikonjunktioita (» § 813). Syntaktisin perustein voidaan erottaa rinnastus- ja adverbiaalikonjunktiot (» § 818) sekä omina tyyppeinään yleiskonjunktio että ja vertailukonjunktio kuin (» § 816). Syntaktinen jako ei ole ehdoton, sillä sama konjunktio saattaa esiintyä kytkemässä syntaktisesti eri tavoin toisiinsa liittyneitä lause(kke)ita. Esimerkiksi konjunktiot jos, mikäli, ellei, jollei, koska ja vaikka luokitetaan pääkäyttönsä mukaisesti adverbiaalikonjunktioksi (esiintyvät adverbiaalilauseessa), mutta niitä voi käyttää myös täydennyslauseissa (» § 1148, 1151) sekä epärestriktiivisissä lisäyksissä (» § 1136). Sanoja vaikka, joskin ja jos kohta käytetään myös lausekerinnastuksissa (samanlainen vaikka vähän pienempi » § 1081).
Konjunktioita voi ryhmitellä semanttisesti sen perusteella, minkä merkityssuhteen konjunktio luo kytkemiensä lause(kke)iden välille. Tämän pohjalta ovat erotettavissa additiiviset, disjunktiiviset, kontrastiiviset, kausaaliset, konsessiiviset, konditionaaliset, finaaliset ja temporaaliset konjunktiot. (Näistä luvuissa Rinnasteiset rakenteet ja Adverbiaalilauseet.)
Huom. Konjunktiona käytettävä sana edellyttää kahta kytkettävää elementtiä, sanaa, sananosaa tai lausetta. Konjunktio ei kuitenkaan muodosta kummankaan osapuolen kanssa lauseketta. Tämä ominaisuus yhdistää konjunktioita muihin partikkeleihin, jotka sijoittuvat syntaktiseen rakenteeseen liitynnäisinä.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet