Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Sävypartikkelit > Itsenäiset sävypartikkelit > Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta > § 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä

§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä

Itsenäisistä sävypartikkeleista ny(t) on yleisin.Toisin kuin temporaalinen adverbi nyt, sävypartikkeli ei esiinny lausuman alussa vaan tavallisesti subjektin tai finiittiverbin jäljessä. Se muodostaa usein jonkin konjunktion kanssa ketjun: jos nyt, kun nyt; yleinen on myös partikkeliketju nyt sit. Painottomana se myös typistyy herkästi muotoon ny ~ n. Selvää temporaalista merkitystä ny(t)-partikkelilla ei ole.

Tyypillistä nyt-partikkelin käyttö on seuraavanlaisissa vakiintuneissa ilmauksissa ja tilanteissa. Yhteistä niille on se, että ne eivät voi aloittaa keskustelua tai sen osaa vaan ovat tavalla tai toisella reaktiivisia. Ryhmässä (a) on kommentteja ja pitkälle kiteytyneitä ilmauksia, ryhmässä (b) direktiivejä.

(a)
No anteeks nyt [kun puutuin asiaan tms.] | Näkemiin nyt. | No on se nyt kumma. (NS)
(b)
No pian nyt! | Ole nyt jo hiljaa! | Älä nyt taas aloita! | Kuulkaahan nyt. | Syös ny kuin olis jo! | Olisit nyt vielä yrittänyt. | Tulisit nyt tämän kerran. | Antasit nyt mun edes yrittää.

Direktiivit ovat yleensä ns. etujäseniä eli vuoroja, joiden jatkoksi odotetaan tietyntyyppistä jälkijäsentä, joko puhetta tai toimintaa (» § 1645). Ryhmän (b) direktiivit kuitenkin edellyttävät, että jotakin kielellistä tai ei-kielellistä toimintaa on jo ollut meneillään. Ne ovat luonteeltaan hoputtavia tai kärttäviä: lausumaan sisältyy implikaatio ’olen jo sanonut tästä’ tai ’tätä on jo jatkunut liikaa’.

Kolmas ympäristö, jossa nyt-partikkeli tuo lausumaan oman sävytyksensä, ovat lisäykset (c) (lisäyksestä lähemmin » § 1052). Vakiintuneimpia näistä ovat sanahakutyyppiset retoriset kysymykset ja jälkilisäyksenä toimivat jos-lauseet. Nämäkin liittyvät meneillään olevaan toimintaan, mutta eivät vie puheen pääjuonta eteenpäin vaan merkitsevät lausuman nimenomaan siitä poikkeavaksi.

(c)
Miten se nyt taas menikään. | ↑Miten se nyt ilmastaan suomen kielellä. öö tulin vaikuttuneeksi, (p) | Oliko se nyt keskiviikkona ku mä kävin siellä. (p) | – – Eiku Jukalla oli se kattila kyllä. Niinhän se oli. (.) Mut sen kerkee koukkaa teilt vielä jos se nyt oli nii et sil ei sit ollu, (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot