Useimmat dialogipartikkelit esiintyvät myös kahdentuneina, esim. joo joo, just just, niin niin, kyllä kyllä, aha aha, no no. Perättäiset partikkelit voivat saada vaihtoehtoisia painotuksia ja sävelkulkuja, esimerkiksi ↑jaa ↓jaa vs. ↓jaa ↑jaa. Yksikään dialogipartikkeli ei merkitse kahdentuneena samaa kuin yksin. Kahdennuksen voi tulkita intensiteetin lisäykseksi, vrt. esim. adjektiivin määritteen toisto hyvin hyvin taitava (» § 1737), mutta toistolla on muitakin merkityksiä. Partikkelit jaa ja kyllä tuntuvat kahdentuneena ennakoivan selvemmin lopetusta kuin yksinkertaisena.
A: | Olen yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa jo pitkään. |
B1: | Jaa. ’vai niin’ |
B2: | Jaa jaa ’puhu sinä vaan’ |
V: | Maanviljelijöikskö te rupeette |
S: | No ↑ei nyt ihan maa:nviljelijäkskään että täytyy siinä ny tietysti ruveta sitten ruokaa itellensä viljelemään mutta tuota |
V: | Nii:. |
S: | se on semmosen, maatilan pihapiiri että siinä ei oikeestaan peltoo ole et sitä täytyy pikkusen raivata. |
V: | Jaa jaa. (p) |
Toiseksi eräät dialogipartikkelit ottavat kahdennettuna kantaa pitempään edeltävään jaksoon kuin yksinkertaisena: niin niin vs. niin; joo joo vs. joo:
T: | Mitä te ootte tehny siellä. |
S: | No meil on ollu kauhee keksimine kaikis säilytystilois ku tääl on vaan niinku yks vaatekaappi. |
T: | Joo:, |
S: | Meiän o pitäny säveltää kaikki muu, |
T: | Joo joo (p) |
Dialogipartikkeleita yhdistellään myös keskenään partikkeliketjuksi, jossa on joko kaksi eri partikkelia samasta ryhmästä, esim. ai jaa, ai jaaha; joo niin, niin joo, just joo, tai partikkeli kummastakin alaryhmästä: ai joo ~ juu, ai niin; ai jaha joo, ai niin joo, ai joo niin. Vaikka joidenkin partikkelien järjestys voi vaihdella (joo niin ~ niin joo), eri ryhmistä muodostuneissa ketjuissa partikkelien järjestys on kiinteä: esim. uutisen vastaanottamisen merkki ai edeltää tiedossa olemisen tai samanmielisyyden ilmausta niin, joo (» § 859).
Partikkeleita niin ja joo käytetään myös finiittiverbin kanssa enemmän tai vähemmän vakiintuneina yhdistelminä osoitettaessa samanmielisyyttä: on joo, niin on ~ niin on joo (» § 1213).
Ilma: | Kyl ne harvinaisii on hevoset. |
Elli: | On joo. |
Lempi: | On ne. (p) |
Seija: | Tuo oli kuitenki tuommone helpon näköne numero. |
Vieno: | Nii on. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet