Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Johtolause ja muut johtoilmaukset > Sanoa-verbin erityisluonne > § 1477 Kommunikaatioverbien valenssista

§ 1477 Kommunikaatioverbien valenssista

Taustoittava pykälä

Keskeinen kommunikaatioverbi sanoa saa transitiivisena leksikaalisen tai pronominiobjektin: Mitä sanoit?; Hän sanoi jotakin ~ totuuden ~ oman kantansa. Vähemmän ilmeistä verbin transitiivisuus on rituaalisten tervehdysten yhteydessä, esim. Hän sanoi päivää ~ terve ~ hei. Lauseobjekti on muutenkin vähemmän prototyyppinen objekti kuin leksikaalinen substantiivilauseke (ks. Hopper – Thompson 1980), ja vähiten objektin piirteitä on johtolauseen edellä olevalla suoralla sitaatilla: – Moi, sanoi joku tyttö (E) (» § 1481).

Silloinkin kun johtolauseen ja referaatin välillä ei ole kieliopillista suhdetta, referaatti on semanttisesti osa kommunikaatioverbin valenssikehystä (» § 483). Ainakin tavallisimmat kommunikaatioverbit vaativat ympärilleen subjektin lisäksi vähintäänkin ilmauksen, joka kertoo puheen sisällöstä. Sellaiset ilmaukset kuin Hän sanoi ~ kysyi ~ ehdotti ilman niitä seuraavaa puheen sisältöä kuvaavaa ilmausta ovat elliptisiä, tekstiyhteyden nojalla täydentyviä. Näin ollen sanoa-verbi ja osittain sen lähisynonyymit eivät ole sen enempää puhtaita transitiivi- kuin intransitiiviverbejäkään. Munro (1982: 316) perustelee tätä eri kielistä havaittua kieliopillista ilmiötä puhumisen erityisasemalla ihmisen persoonan ja aikeiden kuvauksessa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot