Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Lausumapartikkelit > Lisäävät lausumapartikkelit > § 803 Partikkelit kytkevät vuoroja toisiinsa

§ 803 Partikkelit kytkevät vuoroja toisiinsa

Lisäävä lausumapartikkeli kytkee toisiinsa vuoroja ja lausumia joko saman puhujan tekstissä tai yli puhujanvaihdoksen. Kytkentä voi olla puhtaasti additiivista tai siihen voi liittyä muita, puheenvuoron asemaa laajemmassa tekstiyhteydessä ilmentäviä merkityksiä. Keskeinen, merkitykseltään väljin lisäävä partikkeli on ja (» § 804). Lausumapartikkelina sen tyypillinen paikka on vuoron alussa (» § 1030). Vuoronloppuista ja-sanaa on nimitetty jatkeeksi (tästä tarkemmin » § 1042).

Liitepartikkelin ‑kin/-kAAn lisäävään käyttöön, esim. Minäkin tahdon tulla, sisältyy myös sen tulkinta fokuspartikkeliksi (» § 842); sen synonyymina esiintyy puhutussa kielessä partikkeli kans. Väljästi ottaen lisääviksi luokitellut partikkelit eiku ja tai siis ovat erikoistuneet itsekorjausten alkuun, ja niitä nimitetäänkin suunnittelupartikkeleiksi (» § 861862). Vaikka-sanan konjunktiokäytöstä poikkeaa vaikka(pa)-sanan käyttö esimerkin ja ehdotuksen merkkinä.

Lausumapartikkelin ja konjunktion ero on jokseenkin selvä sanojen ja, eli ja et(tä) tapauksessa. Näistä et(tä) ja eli(kkä), jotka toimivat parafraasin merkkinä, esiintyvät vain lausuman- ja vuoronalkuisina; niiden käytöstä tarkemmin » § 1032.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot