Funktioiltaan selvimpiä ovat itsekorjauksissa käytetyt partikkelit eiku, tai ja siis, joilla on myös muuta käyttöä. Tai on disjunktiivinen konjuktio, siis on selittävä partikkeli, eiku kieltosanan ja konjunktion ku(n) yhdistelmä, ja niinku(in)-sanan merkitys on myös ’kuten’. Itsekorjauksissa partikkelien työnjako vastaa niiden lähtömerkityksiä. Ryhmän (a) esimerkeissä puhuja korjaa aloittamaansa sananvalintaa tarjoten sille samaan semanttiseen luokkaan kuuluvan vaihtoehdon partikkelilla tai taikka partikkeliketjulla tai siis, esimerkissä (b) korjaus koskee aloitetun lausuman ja sillä suoritettavan toiminnan muuttamista toiseksi, jolloin partikkelina on eiku. (Tarkemmin » § 1074 – 1076.)
Itsekorjaus voi myös olla jonkin elementin lisäämistä: puhuja voi keskelle meneillään olevaa lausumaa lisätä jonkin huomion, joka voi olla kokonainen lausekin. Näytteessä (c) tällainen kesken rakenteen esitetty lisäys on kahden niinku-sanan välissä.
Huom. Suunnitteluilmauksista niinku jotenki, vähä niinku tai niinku sillee on käytetty myös nimityksiä täytelisäke (Vuorinen 1981) tai varaus (Suojala 1989), ja niiden motivaatiota on selitetty eri tavoin. Puhujan on mm. katsottu voittavan niillä aikaa ”varsinaisen” puheensa suunnittelemiseen. Selitystä on etsitty myös vuorovaikutuksen joustavuudesta: varauksia on arveltu käytettävän kohteliaisuussyistä, lieventämään tai pehmentämään kategorisen lausuman jyrkkyyttä. Kieliopin kannalta tämä selitys sopii vain sanoihin, joilla voi epämääräistää substantiivilausekkeella ilmaistun kategorian rajoja tai kokonaisen väitteen ehdottomuutta:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä