Liitepartikkeli ‑pA muodostaa partikkelin -s kanssa partikkelin ‑pAs, joka on käytöltään jokseenkin yhtäläinen pelkän pA-partikkelin kanssa. (Partikkelista ‑s » § 836 – 838.) Eräiden konjunktioiden ja partikkelien kanssa ‑pA muodostaa leksikaalistumia, esim. jospa, vaikkapa; siispä, entäpä (» § 137, 813).
Selvin pA-partikkelin lausumaan tuoma sävy on tilanteissa, joissa se vahvistaa kontrastiivista tai odotuksenvastaista merkitystä. Tällöin partikkelin sijasta kävisi ainakin dialogissa myös ‑hAn, kieltoverbin yhteydessä ‑kä:
Merkitykseltään konsessiivisia ovat yhdyslauseet, joissa samantekevyyttä ilmaistaan pA-partikkelin sisältävällä lauseella (» § 1143). Näissä liitepartikkelin tuoma sävy on samankaltainen kuin sit(ten)-partikkelin (» § 825); myös pelkkä verbialkuisuus kannattaa samaa tulkintaa.
Huom. pA-partikkeli sisältyy myös eräisiin emfaattisiin ilmaustyyppeihin, joista monet ovat konstruktioksi kiteytyneitä, proadverbialkuisia finiittiverbittömiä lauseita ja lausumia: siinäpä (+olla) + x:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet