Interjektioiden kaltaisen pienehkön ryhmän muodostavat huomionkohdistimet kuten haloo, hei, hoi, pst; kuule(s). Ne esiintyvät yksin tai vuoron alussa, ja niihin voi liittyä puhutteluilmaus (» § 1077 – 1078). Partikkelit hei ja kuule esiintyvät kuitenkin myös vuoron keskellä tai lopussa. Näissä asemissa ne tuovat lausumaan muitakin sävyjä (» § 1039).
Huomionkohdistimet kuten pst, hei ja kuule voivat yksin tai puhutteluun liittyvänä aloittaa vastaanottajan huomiota etsivän esisekvenssin. Jos hei on vierusparin etujäsenenä, sen jälkijäsenenä voi olla partikkeli no (a) (termistä jälkijäsen » § 1197).
| Lasse: | Hei |
| Isä: | No, |
| Lasse: | Mun [auto] ei lähe. (p; Tekoniemi 1998) |
| Nina: | ↑Kuule. |
| Satu: | Noh? |
| Nina: | Kun meil täs on yks vieras – –. (p) |
Subjektin tai finiittiverbin jäljessä huomionkohdistin esiintyy ehdotuksissa ja ainakin hei jonkin vasta tehdyn havainnon kertomisessa.
Huom. Muodoltaan partikkelia kuule muistuttavat kato(s), tietsä ~ tieks, näes ~ nääs ~ näätsä, jotka ovat niin ikään partikkelistuneet jonkin mentaalisen verbin indikatiivin tai imperatiivin 2. persoonan muodosta:
| L: | Onks ne kortisonihoidot |
| P: | Ne on nyt loppu kato, mut tähän ei riitä tieks se yks tabletti enää päivässä. (P) |
Nimitys huomionkohdistin ei kuitenkaan luonnehdi yhtä hyvin niitä, sillä niiden tehtävänä on lisäksi tai pikemminkin osoittaa vuoro selitykseksi tai merkitä sen sisältämä tieto tärkeäksi tai jollain tavalla odotuksenvastaiseksi. Ne eivät myöskään voi esiintyä yksin lausumaa muodostamassa vaan ainoastaan pitemmän vuoron osana. Näin ollen ne sijaitsevat sävy- ja lausumapartikkelien leikkauspisteessä (ks. Hakulinen – Seppänen 1992; A. Hakulinen ym. 2003).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä