Ehto- ja seurauslauseiden predikaatin moduksena on kummassakin tavallisesti joko indikatiivi tai konditionaali. Indikatiivisessa ilmauksessa ehto ja seuraus esitetään mahdollisesti toteutuvina asiaintiloina (a). Kun verbit ovat konditionaalin preesensissä, ilmaus on hypoteettisempi, asiaintilan toteutuminen jää avoimemmaksi (b).
Silloin kun verbit ovat konditionaalin perfektissä, liitos ilmaisee, etteivät kyseiset asiaintilat toteutuneet (c). Tällaisia ehtolauseita sanotaan kontrafaktuaalisiksi.
Lauseiden välinen suhde on mahdollista tulkita ehdolliseksi myös ilman konditionaalista konjunktiota tai konnektiivia: disjunktiiviset tai- ja (tai) muuten ‑ilmaukset implikoivat edellisessä lauseessa esitetyn negaatiota (» § 1098).
Tapauksista tyyppiä – – tule käymään kaupassa, niin saat viisikymppisesi (k) ’jos tulet käymään, saat 50 mk’ » § 1133 (esimerkkiryhmä e).
Huom. Kirjoitetun kielen aineiston 732:sta jos-lauseesta vain 17 %:ssa oli konditionaalimuotoinen finiittiverbi (aineistosta » § 1113).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia
Adverbiaalilause yhdyslauseen alussa tai lopussa
Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä
§ 1114 Lausella kiinteämpi tai irrallisempi suhde toiseen
§ 1115 Tulkintaperusteena vaikutusala
§ 1116 Jatkumo määrittävästä lauseesta lisäykseen
Kausaalisen suhteen konjunktiot: koska, sillä, kun
Kausaalisen suhteen konnektiivit: siksi, sen takia, nimittäin
Päätelmien ja konsekutiivisen suhteen konnektiivit: siis, niin
§ 1134 Mitä tarkoittaa konditionaalinen suhde?
§ 1135 Jos tulet ~ tulisit ~ olisit tullut ja Nyt tulet tai...
Ehto, relevanssi, varaus: jos, mikäli, ellei, jollei
Edellinen pykälä