Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Konjunktiot > Konjunktioiden ja konnektiivien ero > § 820 Miten konnektiivit eroavat konjunktioista?

§ 820 Miten konnektiivit eroavat konjunktioista?

Varsinkin lauseiden, mutta joskus myös suppeampien yksiköiden välisiä semanttisia suhteita osoitetaan paitsi konjunktioilla myös konnektiiveilla eli konnektiivisilla partikkeleilla, adverbeilla sekä post- ja prepositioilla:

 
Kuka tahansa voi liittyä joukkoon, tosin häiriköitä ja alkoholiongelmaisia ei huolita. (l) | Olen aina ajatellut, että jyrki on tyhmä ohjelma, mutta ei. Kattelin nimittäin eilen jyrkiä ja huomasin, että se olikin mukavaa katseltavaa. (E) | Mutta kunto vaihtelee, sen vuoksi äiti ei uskalla sitoutua mihinkään vakituiseen työhön. (k)

Huomattava osa konnektiiveista on partikkeleita. Konnektiiveina käytettäviä ilmauksia on koottu asetelmaan 133. Niiden merkityksiä ja käyttöjä käsitellään luvuissa Rinnastus (» § 10911110) sekä Adverbiaalilauseet (» § 11211143).

Asetelma 133: Konnektiiveina käytettäviä partikkeleita, adverbeja ja adpositioita
Partikkeleita, adverbeja, kiteymiä Post- ja prepositioita
edes, ensin, ‑hAn, joka tapauksessa, jopa, ‑kin, kuitenkin, kumminkin, kyllä(kin), lisäksi, lopulta, muuten, muutoin, myös, niin, niin ikään, niinpä, nimittäin, näet, näin (ollen), paitsi – (myös), pikemmin(kin), puhumattakaan, puolestaan, päinvastoin, samoin, samaten, sen sijaan, sentään, siis, siksi, silloin, silti, siten, sitä vastoin, sitten, sittenkin, taas, toisaalta, toisin sanoen, toki, vain, vielä(pä), vihdoin, yhtä kaikki (sen) aikaan, (siitä) alkaen, (sen) ansiosta, (sitä) ennen, (siitä) huolimatta, (sen) johdosta, jälkeen, kanssa, lisäksi, (sitä) lukuun ottamatta, (siitä) lähtien, (siihen) nähden, (sen) ohella, paitsi (sitä), (sen) päälle, seurauksena, takia, tähden, (sitä) varten, (siihen) verrattuna, (sen) vuoksi

Konjunktion ja konnektiivin ero on syntaktinen: konjunktiot esiintyvät toisen kytkettävän edellä ja muodostavat selvärajaisen umpiluokan, kun taas konnektiivien luokka on avoin eikä niillä ole lauseessa yhtä kiinteää sijaintipaikkaa. Lisäksi konnektiivit kytkevät toisiinsa lausetta laajempiakin tekstikokonaisuuksia. Tehtävien ero näkyy myös siinä, että verbin lausetäydennykset ovat tyypillisesti konjunktiollisia että-lauseita (» § 471), eivät konnektiivilauseita. Lisäksi tiettyjä lauseiden välisiä merkityssuhteita – konditionaalista, finaalista ja disjunktiivista suhdetta – osoitetaan lähinnä konjunktioilla, ei konnektiiveilla.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot