Fokuspartikkelina vain on eksklusiivinen: se tarkoittaa ’ei mikään ~ kukaan muu kuin’ (» § 844). Pitkävokaalinen vaan on korrektiivisen suhteen konjunktio (» § 1105), joka esiintyy yhdysrakenteissa tyyppiä En juossut vaan kävelin. Puhutussa kielessä nämä partikkelit voivat langeta äänteellisesti yhteen. Sävypartikkeli vaan ~ vain motivoituu semanttisesti fokuspartikkelin vain asteikkotulkinnasta. Se tuo lausumaan vähättelyn sävyn. Toimintoja, joissa tämä sävypartikkeli esiintyy, ovat erilaiset kehotukset ja rituaalistuneet lausumat sekä pyyntöjen ja ehdotusten perustelut. Direktiiviin partikkeli vaan tuo toisaalta vähättelevän, toisalta permissiivisen, ’sallimisen’ sävyn:
Intensiteettipartikkelina ihan esiintyy sen sanan edessä, jota se määrittää: ihan kiva, ihan lähellä, ihan itki. Sävypartikkelina ihan voi esiintyä missä kohden lausumaa hyvänsä ilman, että se liittyisi mihinkään tiettyyn sanaan tai lausekkeeseen. Merkitys ’pelkkä’ on vielä lähellä intensifioivaa käyttöä:
A: | Mikä sen vaimo on? |
B: | Se on ihan vaan sihteeri. (P) |
Muualla lausumassa sijaitsevan partikkelin lausumaan tuoma sävy on vaikeasti täsmennettävissä. Sitä käytetään yhtä hyvin kysymyksissä, väitteissä kuin kehotuksissakin, ja sitä esiintyy etenkin asiakkaalle puhuttaessa.
Lapsi: | Äiti anna mulle paperia. |
Äiti: | Sä voit pestä ne kädet ihan. (P) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet