Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Substantiivijohdokset > Kollektiivijohdokset > poik-ue, kulk-ue > § 184 Ue-sanojen koostumus ja merkitys

§ 184 Ue-sanojen koostumus ja merkitys

Pienen kollektiivijohdosten ryhmän muodostavat johtimen ‑Uex (: ‑Uee-) sisältävät substantiivit. Johdostyyppiin kuuluu pari–kolmekymmentä lekseemiä, ja se on epäproduktiivinen. Kantasanat ovat vartaloltaan kaksitavuisia ja lyhyeen vokaaliin päättyviä, useimmiten substantiiveja. Johdin liittyy (vahvaan) vokaalivartaloon, jonka loppuvokaali jää pois (poik-ue, lipp-ue).

Uex-johdokset ilmaisevat kantasanan tarkoitteiden joukkoa (a) tai kantasanan tarkoitteen piiriin kuuluvaa tai sen rajaamaa joukkoa (b), joka yleensä koostuu ihmisistä tai muista elollisista.

(a)
laivue, pentue, poikue, sanue
(b)
lippue, matkue, pahnue, pesue ~ pesye, pöytye, retkue

Ryhmän (b) mukainen, mutta vähemmän läpinäkyvä merkitys on johdoksilla alue, joukkue, puolue, seurue, yhtye. Verbikantaisten Uex-johdosten kiertue, kulkue, lentue, saattue ilmaisema kollektiivi hahmottuu kantaverbin toiminnasta. Joillakin Uex-johdoksilla on vastineena samakantainen, mutta erimerkityksinen (i)stO-johdos: laivuelaivasto, lentuelennosto, tietuetiedosto.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Yleistä

Adverbien merkitystehtäviä

Paikan adverbit

Ajan adverbit

Tavan adverbit

Määrän adverbit ja partikkelit

Intensiteettisanat: melko, erityisen

Kommenttiadverbit ja ‑partikkelit

Pronominivartaloisten adverbien tehtäviä

Adverbilauseke

Adverbi ja muut sanaluokat

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot