Tyyppi perillä ~ selvillä esiintyy elatiivisijaisen (puheen)aihetta merkitsevän adverbiaalin kanssa. Molemmat ovat mahdollisia myös yksin, perillä tällöin kuitenkin konkreettisessa paikan merkityksessä, esim. Hakemusten täytyy olla perillä keskiviikkona; Voittajat ovat selvillä maanantaihin mennessä.
Rakenteessa (olla) perillä ~ selvillä jostakin voivat adverbi ja sen adverbiaali sijaita toisistaan erilläänkin. (Olla) perillä ~ selvillä saa myös lauselaajennuksen.
Sellaiset lokatiiviset adverbit kuin kaukana, ulkona, poissa, erossa, eksyksissä, erillään, etäällä, salassa voivat esiintyä erosijaisen adverbiaalin kanssa, joka on analysoitavissa joko täydennykseksi tai määritteeksi.
Kun adverbi pois ~ ulos liittyy kiinteämmin verbiin, erosijainen lauseke toimii verbin ja adverbin muodostaman kokonaisuuden määritteenä, esim. [kävellä ulos] jostakin (» § 455).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
§ 653 Tavan adverbien tyyppejä
§ 654 Paikallissijaiset tavan adverbit: tosissaan, erilleen, huolella
Määrän adverbit ja partikkelit
Määrän suuruus ja tavan intensiteetti: paljon, liikaa, kasoittain
Intensiteettisanat: melko, erityisen
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä