Temporaalisena adverbina sitten on usein lauseenalkuinen. Se ilmaisee tapahtumien peräkkäisyyttä: Ensin mentiin saunaan ja sitten paistettiin makkaraa. Listoissa käytetty sitten osoittaa pikemminkin paikallisia tai abstraktisia kuin aikasuhteita: Nurkassa oli sohva, sitten siellä oli ikkunan edessä ruokapöytä, sitten televisio. Merkitykseltään tälle läheinen on kahta asiaintilaa kontrastoiva partikkeliketju tai sitten ’toisaalta’: Jorma ei paljon puhele keikalta tullessaan. On väsynyt tai sitten katselee uutta ohjelmistoa (k).
Sävypartikkelina sit(ten) ei sijaitse lausuman alussa, vaan finiittiverbin jäljessä tai lausuman lopussa. Temporaalista merkitystä sillä ei ole, vaan se merkitsee joko kontrastia (a), tai päätelmää ’näin ollen’ (b). Päätelmän puhuja tekee välittömästi edeltävästä kontekstista: edellisestä omasta lausumastaan tai toisen puhujan vuorosta. Päätelmän merkkinä sit(ten) sisältää evidentiaalisen, siis modaalisen implikaation. (Evidentiaalisista partikkeleista » § 1606 – 1607.)
Kaisa: | mul oli hirvee funtsimine ku mä mietin et mitkähä tehtävät on niinku liian tai sopivan vaikeita ja |
Veera: | mitkä sitte liian helppoja. (p) |
S: | ↑Mä olisin kysyny otatteko te pöytävarauksia p- nyt perjantai-illaks. |
V: | Ei. Ei enää. |
S: | Ai jaa. |
V: | Et Mm:. |
S: | Se on nyt sit liian myöhästä. |
V: | No se on myöhästä. (p) |
Mahdollista on myös osoittaa sit(ten)-partikkelilla, että kysymys liittyy johonkin aiempaan tilanteeseen, jossa asiasta on puhuttu, tai puhujan omaan kokemukseen:
Emfaattisessa käytössä sitten ei osoita päättelyä, esim. Sä olet sitten ihana.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet