Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbit > Yleistä > § 647 Adverbien merkitysryhmiä ja rakennetyyppejä

§ 647 Adverbien merkitysryhmiä ja rakennetyyppejä

Merkityksen perusteella adverbit voidaan jakaa paikan ja tilan adverbeihin, ajan, tavan ja määrän adverbeihin sekä kommenttiadverbeihin. Etenkin paikkaa ilmaisevissa sanoissa on tapauksia, jotka esiintyvät sekä adverbina että täydennyksen kanssa adpositiona, esim. Hän seisoo edessä ~ auton edessä (» § 678). Syntaktiselta, semanttiselta ja tekstuaaliselta kannalta oma ryhmänsä ovat proadverbit kuten silloin ja näin, joiden tulkinta nojaa kontekstitietoon (» § 668669).

Rakenteeltaan adverbit ovat päätteettömiä tai päätteellisiä. Päätteettömiä eli jakamattomia perussanoja ovat nykykielen näkökulmasta mm. adverbit aina, eilen, heti, jälleen, nyt, tänään. Leksikaalistumisen kautta myös johdokset ja muut päätteelliset adverbit voivat hahmottua jakamattomiksi, esim. pian, usein, vihdoin, kauan, paljon, auki, kiinni, samoin monet tunnistettavankin sijapäätteen sisältävät tapaukset kuten entuudestaan, sinällään, täsmälleen.

Päätteellisistä adverbeista johdoksia ovat mm. johtimen ‑sti, ‑(i)ttAin, ‑(i)tse ja ‑isin sisältävät adverbit, esim. ihanasti, savolaisittain, faksitse, aamuisin, taivutusmuotoisia taas mm. myöhässä ja etukäteen, joissa pääte on jokseenkin selvästi erotettavissa. Monet taivutusmuotoiset sanat ovat lauseyhteydestä riippuen joko adverbeja, substantiiveja tai adjektiiveja: Käyttäydy kunnolla; Sain kirjan halvalla (» § 681686). (Adverbien muototyypeistä » § 371397.)

Valtaosa adverbeista esiintyy vain yhdessä muodossa: eilen, irti, aamuisin, yksilöittäin; epähuomiossa, turhaan. Eräillä adverbityypeillä on kuitenkin vajaa paikallissijainen taivutusparadigma tai komparaatio. Paradigman jäseniä on kaksi tai kolme, joskus kuusikin, ja ne ovat yleensä sisä- tai ulkopaikallissijaisia muotoja. Kolmi- ja kuusijäseniset paradigmat sisältävät lähinnä paikan adverbeja (a). Kaksijäseniset ilmaisevat olotilaa ja siihen tuloa (b); erosijainen adverbivariantti puuttuu tai on ainakin harvinaisempi kuin muunsijaiset.

(a)
edessä, edestä, eteen; edellä, edeltä, edelle | sisässä, sisästä, sisään; sisällä; sisältä; sisälle | siinä, siitä, siihen; siellä, sieltä, sinne | kaukana, kaukaa, kauas ~ kauaksi | ulkona, ulkoa, ulos | takana, takaa, taakse (~ taa) | luona, luota, luokse ~ luo
(b)
pullollaan, *pulloltaan, pullolleen | valveilla, *valveilta, valveille | turvoksissa, ?turvoksista, turvoksiin

Komparaatiojohdos on muodostettavissa suhteellista sijaintia, aikaa ja määrää ilmaisevista adverbeista kuten takana : taempana, ulos : ulommas, kauan : kauiten, usein : useammin, paljon : eniten sekä tapaa ilmaisevista sti-adverbeista kuten nopeasti : nopeammin, eräistä lti-adverbeista, esim. laajalti : laajemmalti, sekä partitiivisijaisista kuten kovaa : kovemmin (» § 302, 375).

Huom. Eräitä adverbeja käytetään niin suuntaisissa kuin olemisenkin ilmauksissa:

 
Nappi on ~ lähti irti. | Kone on ~ meni rikki. | Minä olen ~ tulen takaisin viiteen mennessä. | Olin pois ne pahimmat lamavuodet (E). | Hän lähti pois.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Yleistä

Adverbien merkitystehtäviä

Paikan adverbit

Ajan adverbit

Tavan adverbit

Määrän adverbit ja partikkelit

Intensiteettisanat: melko, erityisen

Kommenttiadverbit ja ‑partikkelit

Pronominivartaloisten adverbien tehtäviä

Adverbilauseke

Adverbi ja muut sanaluokat

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot