Superlatiivimuodosteet al(hais)immillaan, enimmillään, vähimmillään luonnehtivat entiteetin tilaa määrän vaihtelun kannalta (a), joten ne ovat myös tavan adverbeja. Sisällöltään ne vastaavat pitkälti partikkeleita enintään, korkeintaan, vähintään, ainakin, jotka kuitenkin toimivat vain määritteinä määrää ilmaisevassa lausekkeessa, eivät itsenäisinä lausekkeina (b) (» § 847). Substantiiviset maksimissa(an), minimissä(än) luonnehtivat samoin määrällisesti entiteetin tilaa (c).
Summittaisuutta ilmaisevia partikkeleita ja adverbeja on koko joukko, esim. suunnilleen, arviolta, keskimäärin. Näistä partikkelia suunnilleen käytetään paitsi määrän ilmausten kanssa, myös sellaisenaan summittaisuutta ilmaisemassa. Likimain ilmaisee myös jonkin määrän alle jäävää arviota (» § 661) ja jokseenkin merkitystä ’melko’ (» § 666).
Summittaisuutta ilmaisevat myös sanat noin ja puhutussa kielessä siinä, esim. noin 10 %, siinä viiden maissa (» § 855).
Likimääräisyyden ilmauksissa esiintyvät sanat summassa, summa(n)mutikassa, summittaisesti, summittain eivät toimi nominin tai kvanttorin määritteinä vaan yleensä verbin tai verbi-ilmauksen määritteinä: Menemme ihan summassa johonkin paikalliseen ruokapaikkaan – – (E); Nyt pakenin jo aivan summamutikassa,– – (l).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
§ 653 Tavan adverbien tyyppejä
§ 654 Paikallissijaiset tavan adverbit: tosissaan, erilleen, huolella
Määrän adverbit ja partikkelit
Määrän suuruus ja tavan intensiteetti: paljon, liikaa, kasoittain
Intensiteettisanat: melko, erityisen
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet