Olotilaa luonnehtivaan adverbiin voi liittyä kausaalisia eli syytä, aihetta, ärsykettä tai vastaavaa ilmaisevia adverbiaaleja. Sitä, onko kyseessä adverbin täydennys vai määrite, ei yksiselitteisesti voi osoittaa. Verbikantaisen adverbin voi katsoa perivän verbiltä adverbiaalin elatiivimuodon, esim. juovuksissa jostakin (vrt. juopua jostakin), sekaisin jostakin (vrt. seota jostakin), mutta myös muut kuin verbikantaiset adverbit saavat elatiiviadverbiaalin: (olla) ihan puhki opiskelusta (a). Syytä ilmaiseva lauseke on tulkittavissa myös verbin ja adverbin muodostaman kokonaisuuden adverbiaaliksi, esim. mennä sekaisin asiasta, joskin elatiivisijan ratkaisee adverbi. Kausaalinen adverbiaali voi olla myös adpositiolauseke (b).
Olotilaa merkitsevä adverbi saa yhdessä kopulaverbin kanssa myös lauselaajennuksen:
Tukipronominillisessa ilmauksessa Harmissaan siitä että asiat epäonnistuivat, hän lähti kotiin adverbilla on NP:n muotoinen adverbiaali, jonka edussanana on pronomini siitä ja että-lause on pronominin määritteenä (» § 1145, 1154).
Vaikka edellä mainitut olotilaa luonnehtivat adverbit voivat saada kausaalisen adverbiaalin, ne esiintyvät tavallisimmin ilman sitä. Usein pelkkä olotilan ilmaus on tulkittavissa kausaalisesti.
Muun muassa seuraavat adverbit saattavat esiintyä syytä ilmaisevan adverbiaalin kanssa, joskin ovat tavallisempia ilman sitä: allapäin, hädissään, hämillään, kauhuissaan, kiukuissaan, läkähdyksissä, pökerryksissä, suutuksissa, väsyksissä.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
§ 653 Tavan adverbien tyyppejä
§ 654 Paikallissijaiset tavan adverbit: tosissaan, erilleen, huolella
Määrän adverbit ja partikkelit
Määrän suuruus ja tavan intensiteetti: paljon, liikaa, kasoittain
Intensiteettisanat: melko, erityisen
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet