Taustoittava pykälä
Paunonen (1995a: 508; tarkennus kirjeitse 1.4.2002) on vertaillut vuosina 1972–74 kerättyä Helsingin puhekielen aineistoa (Paunonen 1995b [1982]) yksikön ensimmäisen persoonan possessiivisuffiksin kongruenssitilanteesta vuosina 1991–92 hankkimiinsa vastaaviin tietoihin. Kummassakin aineistossa on kolmen ikäryhmän haastateltavia; edellisen kerran nuoret ovat seuraavalla kerralla olleet keski-ikäisiä, keski-ikäiset puolestaan vanhoja.
| 1970-luku | 1990-luku | ||||
| % | n | % | n | ||
| 1 | mun kirja | 32,1 | 262 | 66,7 | 266 |
| 2 | kirjani | 27,1 | 221 | 7,3 | 47 |
| 3 | mun kirjani | 19,6 | 160 | 21,3 | 129 |
| 4 | minun kirjani | 16,8 | 137 | 3,0 | 16 |
| 5 | minun kirja | 4,4 | 36 | 2,3 | 12 |
| Yht. | 100 | 816 | 100 | 470 | |
Muutos on parissa vuosikymmenessä ollut nopeaa. Tyyppi mun kirja on selvästi vahvistanut asemiaan. Sitä käyttivät Nuolijärven (1986b: 165) mukaan ensisijaisena varianttinaan Helsinkiin Savosta ja Pohjanmaalta muuttaneet jo 1980-luvun alussa. Kongruoivaa tyyppiä 3 (mun kirjani) eivät 1990-luvulla nuoret juuri enää käytä; tapaukset ovat lähinnä kahdesta vanhemmasta ryhmästä. Tyyppi 5 eli minun kirja on jäänyt vähäkäyttöiseksi.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
§ 1268 Persoonakongruenssin ala ja pronominien käyttö
§ 1269 Kolmas vs. ensimmäinen ja toinen persoona
§ 1270 Kongruenssi ja sen puute eri lausetyypeissä
Kongruenssi verbin liittomuodoissa
§ 1294 Possessiivikongruenssi erityyppisissä lausekkeissa
§ 1295 Possessiivisuffiksi ilman pronominia
Possessiivikongruenssi ja possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö
Possessiivikongruenssi infiniittisissä rakenteissa ja teonnimissä
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä