Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Demonstratiivipronominit > Pronominien paikallissijat ja lokatiiviset proadverbit > § 728 Paikan esittäminen proadverbilla: täällä vs. tässä

§ 728 Paikan esittäminen proadverbilla: täällä vs. tässä

Yksiselitteisillä proadverbeilla, esim. täällä kuvataan paikka laajemmaksi ja rajoiltaan epämääräisemmäksi kuin paikallissijan asuisilla proadverbeilla, esim. tässä. Jälkimmäiset siis esittävät paikan pienempänä tai tarkkarajaisempana. Yksiselitteisiä proadverbeja käytetään tyypillisesti paikkakunnista ja muista maantieteellisistä alueista: tänne Turkuun, siellä ulkomailla. Objektiivista laajuuden kriteeriä ei kuitenkaan ole; esimerkissä (a) haastattelija puhuu kaupunginosasta summittaisin proadverbein tuol, siellä, mutta paikan kuvausten tarkentuessa haastateltava käyttää muotoa siin.

(a)
OH: Joo. Onks tää niin ku tän seudum pahimpia paikkoja vai onks tuol Kallios tai muualla onks siellä tiedät sä (myös tällästä)?
HV: mä luule että tää om melkeem pahimpia. tuol Kallion kirkol lähettyvillä ehkä on sit yks toinen sellane, paha paikka siin on, ja se Porttaaninkatu on yks, vaikea.
OH: Onks siellä joku, disko kanssa?
HV: ei mut siim Porttaaninkadulla on, onk siin kakski ravintolaa, ja, siin liikkuu sitte aika paljo, siin on kyl kai ihan tollasia aikuisiaki. (p)

Lauseiden Minä olen täällä ja Minä olen tässä ero voi olla se, että edellisen puhuja on kauempana puhuteltavasta kuin jälkimmäisen. Silloin puhuja suhteuttaa olinpaikkansa laajempaan alueeseen. Näin voi kuitenkin tehdä myös ollessaan aivan lähellä puhuteltavaa: esim. ’olen täällä kotimaassa’ matkalta palattua. Valokuvaa katseltaessa lauseiden erona voi olla se, miten tarkasti puhuja kuvassa osoittaa paikkansa.

Laaja-alaisen proadverbin merkitykseen kuuluu summittainen paikantaminen: paikassa on useita mahdollisia sijaintikohtia samantapaisille tarkoitteille kuin puheena oleva. Esimerkissä (b) yksiselitteisellä proadverbilla kuvataan summittaista sijaintia asiapapereihin sisältyvässä tekstimassassa. Hyvinkin pieneen ja tarkkarajaiseen paikkaan, esim. reppuun, voi täten viitata summittaisella proadverbilla (c). Sijamuodon asuinen proadverbi käy samasta tarkoitteesta esim. silloin, kun tarkoite ei ole repussa vaan puhujan kädessä: Sun pitkät housut on tässä. Sijainti on tällöin yksiselitteisempi.

(b)
”Käykö niistä papereista ilmi mikä sitä jätkää vaivaa?” Vares kysyi. ¶ ”Täältä löytyy tämmöinenkin termi kuin lukihäiriö – –.” (k)
(c)
Sun pitkät housut on täällä [heilauttaa reppua kädessään]. (P)

Huom. Muoto tässä on vakiintunut sellaisiin sanontoihin kuin tässä yhtenä päivänä ~ viime viikolla ~ pari vuotta sitten tai Mitäs tässä vastauksena kuulumisia koskevaan tiedusteluun. Se toimii myös teemapaikan täyttäjänä: Tässä eletään päivä kerrallaan; Ei tässä muukaan auta.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot