Johdin ‑U liittyy myös joukkoon kaksitavuisia e-vartaloita (kulk-u, särk-y) ja joihinkin kaksitavuisiin A-, AA- ja i-vartaloihin (alk-u, maks-u; hypp-y; kolh-u, sop‑u). Kaksitavukantaisia U-teonnimiä on 60–70 sanakirjalekseemiä, moni niistä leksikaalistuma.
Kaksitavuisista e-vartaloisista verbeistä U-johdokset ovat tavallinen, joskaan eivät produktiivinen teonnimityyppi. Kaksitavuisista A-vartaloista sen sijaan vain joillakin on U-johtiminen teonnimi (valtatyyppinä on O-teonnimi » § 230).
Myös joillakin AA-supistumaverbeillä on U-teonnimijohdos, usein leksikaalistuma:
Nämä ovat enimmäkseen deskriptiivisiä tai muuten sävyltään ei-neutraaleja muodosteita. Supistumaverbien produktiivinen teonnimityyppi ovat minen-johdosten ohella Us-johdokset (» § 232 – 234).
Kaksitavuinen U-teonnimi ilmaisee tapahtuman usein rajatumpana kokonaisuutena (» § 225) kuin minen-teonnimi, esim. alku (vrt. alkaminen), isku, käsky, pieru, sotku, suru, hyppy, ryyppy. Merkitykseltään vielä erikoistuneempia leksikaalistumia ovat seuraavat, joissa on mm. teon tuloksen ja välineen nimiä:
On myös sellaisia kaksitavuisia U-johtimisia substantiiveja, joilla on vastineena vartaloltaan kaksitavuinen i- tai kolmitavuinen Aise-verbi. Ne ovat paljolti leksikaalistumia, eivät teonnimiä, monet lisäksi deskriptiivisiä:
Huom. U-johtimisten teonnimien asuisia ja merkityksisiä ovat sellaiset kaksitavuiset substantiivit, jotka ovat identtisiä U-loppuisen verbivartalon kanssa, esim. haukku (vrt. verbi haukku-a), kutsu, tuoksu, vyöry (» § 250).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä