Paikannimet kuten erisnimet muutenkin voivat saada, tosin rajoitetusti, määritteekseen adjektiiveja, jotka kongruoivat erisnimen kanssa sijoissa (tarkemmin » § 597) (a). Paikannimet voivat saada myös rajoittavia eli restriktiivisiä määritteitä, jotka kongruoivat erisnimen kanssa sijamuodon suhteen. Näin käyttäytyvät etenkin aikaa ilmaisevat määritteet (b).
Monikollisten paikannimien yhteydessä kongruoivat määritteet ovat mahdollisia, jos nimetty paikka on tarkoitteeltaankin monikollinen (c). Jos kyseessä on yksilötarkoitteinen paikka, kongruoivan määritteen käyttäminen ei tunnu aina mahdolliselta (d), vaikka tähän ei olisi mitään semanttista syytä. Tarkoitteen yksiköllisyyttä korostavan yksiköllisenkin määritteen sopivuus vaihtelee tapaus tapaukselta (e).
Kun proadverbit täällä, täältä, tänne, siellä, sieltä, sinne, tuolla, tuolta, tuonne esiintyvät paikannimen tai muun paikanilmauksen yhteydessä, adverbin ja paikan ilmauksen välillä vallitsee appositiosuhde (» § 1061). Koska kumpikin on samassa lauseasemassa, proadverbi ja paikanilmaus toimivat samansuuntaisesti: ne ovat merkitykseltään joko olosijaisia tai tulo- tai erosijaisia.
Paikannimien yhteyteen käy vain appositiosuhteessa oleva paikan adverbi, ei kongruoiva demonstratiivipronominimäärite: *Viihdyn tässä Helsingissä, *tuossa Lahdessa, *siitä Munkkiniemestä. Kongruoiva muoto on kuitenkin mahdollinen, selvimmin ei-lokatiivisessa merkityksessä:
Edellinen pykälä