Sellaisilla kertoa-tyypin (» § 72) verbeillä, joiden A-infinitiivin tunnuksen edellä on foneemijono tA, esiintyy imperfektissä vartalonloppuista äännevaihtelua t ~ s (kiitää : kiisi ~ kiiti) ja muutamassa verbissä lisäksi vaihtelua ∅ ~ O (kaartaa : kaarsi ~ kaartoi). Yleiskielessä vaihtelu koskee kaksitavuisia vartaloita, murteissa t ~ s-vaihtelu myös useampitavuisia.
Yleiskielessä voi esiintyä imperfektimuodon vartalon loppu-t:n asemesta s lähinnä sellaisissa verbeissä, joissa t:n edellä on pitkä vokaali tai diftongi, esim. kiitää, vuotaa, sekä verbissä yltää (a). Vaihtelun mahdollisuus ei kuitenkaan koske kaikkia verbejä, joissa on t:n edellä pitkä vokaali: osa on imperfektissä vaihtelemattomasti s:llisiä (b), osa vaihtelemattomasti t:llisiä (c).
t:lliset variantit osallistuvat astevaihteluun: vuota- : vuodin, kiitä- : kiidin. s:lliset muodot ovat kuitenkin tavallisempia kuin heikkoasteiset variantit, esim. yltä- : ylsin (~ harv. yllin) : ylsi ~ ylti.
Kun vartalon lopussa on ltA, rtA tai ntA, imperfektimuodot ovat yleiskielessä s:llisiä, mutta murteissa ne voivat olla myös t:llisiä:
Muutamassa a-vartaloisessa verbissä on imperfektivartalo o:llinen (kaartoi) tai imperfektin i:n edellä on s (kaarsi):
Huom. Myös e-vartaloisessa lähteä-verbissä esiintyy t:n ja s:n vaihtelua imperfektissä: lähti ~ läksi. Murteissa voi vaihdella lisäksi verbi tuntea: tunsi ~ tunti.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet