Verbin paradigmamuotoja on yhteensä 264. Niistä finiittisiä on 34, kieltomuotoja 10, infinitiivimuotoja 28, partisiippimuotoja 156 ja muita infiniittisiä muotoja 36 (» asetelma 65 ja 66).
Finiittimuodot | Kieltomuodot | |||
Yksikkö | Monikko | Yksikkö | Monikko | |
Preesens | nousen | nousemme | ||
nouset | nousette | nousex | ||
nousee | nousevat | |||
noustaan | noustax | |||
Imperfekti (preteriti) | nousin | nousimme | ||
nousit | nousitte | noussut | nousseet | |
nousi | nousivat | |||
noustiin | noustu | |||
Konditionaali | nousisin | nousisimme | ||
nousisit | nousisitte | nousisi | ||
nousisi | nousisivat | |||
noustaisiin | noustaisi | |||
Potentiaali | noussen | noussemme | ||
nousset | noussette | noussex | ||
noussee | noussevat | |||
noustaneen | noustanex | |||
Imperatiivi | – | nouskaamme | – | |
nousex | nouskaa | nousex | nouskox | |
nouskoon | nouskoot | |||
noustakoon | noustako |
Infinitiivit | Partisiipit | Muut infiniittiset muodot |
A-infinitiivi | VA-partisiippi | vAn |
kertoa | kertova* | kertovan: kertovani kertovasi kertovansa kertovamme kertovanne |
kertoakseni kertoaksesi kertoakseen kertoaksemme kertoaksenne | kerrottava* | kerrottavan |
E-infinitiivi | NUT-, TU-partisiippi | neen, tUn |
kertoen | kertonut* | kertoneen: kertoneeni kertoneesi kertoneensa kertoneemme kertoneenne |
kerrottu* | kerrotun | |
(t)tUA |
||
kertoessa: kertoessani kertoessasi kertoessaan kertoessamme kertoessanne kerrottaessa | kerrottua: kerrottuani kerrottuasi kerrottuaan kerrottuamme kerrottuanne | |
MA-infinitiivi | Agenttipartisiippi | mAisillA |
kertomassa kertomasta kertomaan kertomalla kertomatta kertoman (kertomani) kerrottaman | kertoma* | kertomaisillani
kertomaisillasi kertomaisillaan
kertomaisillamme kertomaisillanne
vinA kertovinani kertovinasi kertovinaan kertovinamme kertovinanne vissA kerrottavissa: kerrottavissani kerrottavissasi kerrottavissaan kerrottavissamme kerrottavissanne |
Kieltopartisiippi | ||
kertomaton* | ||
*:llä merkityt taipuvat adjektiivien tapaan. |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet