Pronomini se ja sitä vastaavat proadverbit kuuluvat suomen yleisimpiin sanoihin. Se on tavallinen sekä itsenäisesti tarkoitteeseen viittaavana (esimerkin a sille, sen) että viittaavan ilmauksen artikkelinomaisena tarkenteena (siitä).
Molemmissa tapauksissa se merkitsee tarkoitteet puhuteltavan tunnistettaviksi. Se-pronominilla on kuitenkin erityisesti puhutussa kielessä tehtäviä, jotka eivät ole yhtä selvästi tekemisissä tarkoitteiden tunnistamisen kanssa. Pronominin tai proadverbin käyttö voi ensinnäkin olla sillä tavoin konventionaalistunutta, ettei tarkoitetta tarvitse tunnistaa. Kyse voi olla paikallisesta säästä (b), televisio- ja radio-ohjelmista (c) tai ”asioista yleensä” (d) (» § 1440).
Monikollista pronominia ne käytetään joskus ilman edeltävää mainintaa henkilöistä, joiden identiteetti on kontekstin perusteella irrelevantti tai itsestään selvä (» § 1330):
| S: | Vaikk- kun sitä noin sopivasti kaljalla ja noin voitelee nin sitä, (.) noin pysyy pysyy kunnossa |
| V: | Joo. niihä ne väittääkii et, (.) olut pitää lääkärin kaukana, (p) |
Tarkoitteiden tunnistamisesta ei myöskään ole kyse, kun se toimii lauseen tukipronominina kantaen yhteyden vaatimaa sijamuotoa (f) (» § 1145). Tukipronomini osoittaa myös tunnistettavuutta, kun siitä käytetään puhutussa kielessä muun taivutettavaksi käymättömän ilmauksen, esim. teoksen nimen yhteydessä (g).
Teemana oleva se on puheessa joskus muodollinen subjekti, epäreferentiaalinen subjektin paikan täyttäjä (» § 915). Tällainen on esimerkissä (h) V:n vuoron se. S:n vuorossa oleva sitä on esimerkki pronominin partikkelistumisesta vastaavassa yhteydessä (» § 827).
| S: | Nii että kato, (.) sitä on käytävä työssä niin kauan ku työtä on, |
| V: | Se on nykyään (.) pakko (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä