Partitiivisubjekti on eksistentiaali- eli e-subjektin tyyppi (» § 910). Myönteisessä lauseessa partitiivisija osoittaa subjektin kvantitatiivisesti epämääräiseksi, nominatiivi vastaavasti kvantitatiivisesti määräiseksi (» § 1421 – 1422). Lisäksi partitiivi voi perustua lauseen kielteisyyteen, jolloin kvantitatiivinen epämääräisyys ei ole relevanttia (» § 918). (Partitiivisubjektillisen lauseen rakenteesta » § 919, partitiivisubjektin ja -objektin yhteisistä ominaisuuksista » § 923.)
Myönteisessä lauseessa subjektin partitiivisija edellyttää, että subjekti on jaollistarkoitteinen eli viittaa joukkoon, aineeseen tai jaolliseen abstraktioon. Tällainen partitiivisubjekti viittaa rajaamattomaan, ylijäämän sallivaan paljouteen. Nominatiivisubjekti taas viittaa jäännöksettömästi koko paljouteen. Tällöin puheena on yleensä määräjoukko tai -erä tai sitten kaikki kyseisen joukon tai aineen alaan kuuluva tai kuuluvat. Tiivistelmä subjektin sijoista on asetelmassa 143.
| Jaoton | |
| Ikkuna on
auki. Täällä on hyttynen. Pöydässä on jo veitset ja haarukat. |
|
| Jaollinen, kvantitatiivisesti epämääräinen | Jaollinen, kvantitatiivisesti määräinen |
| Täällä on sumua ~ hyttysiä. | Sumu on ohi. Hyttyset ovat vihaisia. |
| Vettä tulee joka puolelta. | Vesi valuu sisään. |
| Meillä päin on tarpeeksi vettä. | Meillä päin on hyvä
juomavesi.
Meillä on samanlaiset mekot. |
Kvantitatiivisesti määräinen nominatiivisubjekti on myös sellaisessa eksistentiaalilauseessa, jossa tarkoitetaan aineen tai joukon kokonaisuutta jossain paikassa (a) tai ilmaistaan, että kutakin adverbiaalin tarkoittaman joukon jäsentä kohti on yksi nominatiivi-NP:n tarkoittaman joukon jäsen (b).
Edellinen pykälä