Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Yleistä > Taivutus > § 53 Mitä taivutus on? Taivutusmuoto, -tunnus ja -paradigma

§ 53 Mitä taivutus on? Taivutusmuoto, -tunnus ja -paradigma

Taivutus on sananmuotojen muodostamista sanavartaloista ja taivutustunnuksista. Taipuvia sanoja ovat nominit ja verbit. Taivutusmuodossa on lekseemiä edustava vartalo ja mahdollisesti yksi tai useampia taivutustunnuksia, jotka ilmaisevat mm. persoonaa, tempusta, modusta, lukua tai sijaa: auta-n, auto-i-t, autta-isi-tte; tutu-i-lle. Nominien perusmuoto ja sanakirjan hakumuoto on tunnukseton yksikön nominatiivi, joka saattaa olla erilainen kuin taivutusmuodoissa esiintyvät vartalot, esim. vesi : vede-n : vet-tä, nainen : naise-n : nais-ta. Verbeillä sanakirjan hakumuodoksi on vakiintunut A-infinitiivi, jossa vartaloon liittyy tunnus: aja-a, syö-dä, jutel-la. Verbeilläkin taivutusvartalot voivat poiketa toisistaan, esim. maksa-a : makso-i-n, tuo-da : to-i, häiritä : häiritse-e : häirit-kää.

Taivutustunnukset ovat taivutuskategoriaa edustavia sidonnaisia morfeemeja, jotka liittyvät sanan vartaloon. Ne ovat suffikseja. Esimerkiksi verbinmuodossa tul-i-n on i tempuksen ja n persoonan taivutustunnus. Verbeillä on finiittisiä persoonamuotoja ja infiniittisiä nominaalimuotoja, tempus- ja modusmuotoja, myöntö- ja kieltomuotoja sekä aktiivi- ja passiivimuotoja; useimmilla näistä luokista on omat taivutustunnuksensa. Nominien taivutukseen kuuluvat luku ja sija sekä (omistajan) persoona possessiivisuffiksien muodossa. Yhteen taivutusmuotoon voi sisältyä vain yksi saman taivutuskategorian tunnus, esim. sijapäätteitä ei voi olla useampia: *minu-sta-lle. Jotkin nominien ja verbien taivutustunnukset ovat samanasuisia: esim. ‑n on nominissa yksikön genetiivin ja verbissä yksikön 1. persoonan tunnus: tutu-n, auta-n (» § 58 asetelma 25).

Taivutusmuotojen sarja eli (taivutus)paradigma on saman sanaluokan lekseemeillä koostumukseltaan sama: substantiivin paradigma sisältää substantiivien taivutuskategorioita vastaavat taivutusmuodot ja verbin paradigma verbien. Laajemmassa mielessä verbien taivutusparadigmaan kuuluvat myös liittomuodot, jotka koostuvat useammasta sanasta: kieltoverbin avulla muodostetaan kieltomuodot ja olla-verbin avulla liittotempusten muodot. Suomen kielessä on substantiivilla eri muotoja n. 140 (kun liitepartikkelillisia muotoja ei lasketa mukaan) ja verbillä n. 260 (kun liitepartikkelillisia ja liittomuotoja ei lasketa mukaan) (» § 97, 124).

Huom. Suomen kieliopeissa on taivutusainekset vanhastaan jaettu sananloppuisiin päätteisiin ja vartalon ja päätteiden väliin sijoittuviin tunnuksiin. Esimerkiksi monikon i:tä on nimitetty tunnukseksi, sijan ja persoonan osoittimia päätteiksi. Tässä kieliopissa termi tunnus tarkoittaa ylipäänsä kieliopillisen kategorian merkkiä, joka voi sijaita niin sanan lopussa kuin sisälläkin. Sijan ja persoonan tunnuksista puhutaan kuitenkin myös päätteinä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot