Astevaihtelun alainen vartalo on tietyissä taivutusmuodoissa vahva‑, toisissa heikkoasteinen (» § 41 – 44). Vartaloa, jossa on vahva-asteinen klusiili tai klusiilin sisältävä konsonanttiyhtymä, kutsutaan vahvaksi ja sen heikkoasteisen vastineen sisältävää vartaloa heikoksi (» asetelma 23).
| Nominit | Verbit | |||
| Heikko vartalo | Vahva vartalo | Heikko vartalo | Vahva vartalo | |
| Suora
astevaihtelu |
yks. GEN teo-n | yks.
NOM teko
yks. PAR teko-a |
yks. 1. p. tee-n | 3. p. teke-e |
| Käänteinen
astevaihtelu |
yks. NOM tuote yks. PAR tuote=t=ta | yks. GEN tuottee-n | A-inf. hypä=t=ä | yks. 1. p. hyppää-n |
Vokaaliin päättyvä vartalo, vokaalivartalo, esiintyy yksikössä kaikissa muissa taivutusmuodoissa paitsi kaksivartaloisten sanojen partitiivissa: hatu-n : hatu-sta : hattu-un, naise-n : naise-lla : naise-en (: nais-ta), hampaa-n : hampaa-sta : hampaa-seen (: hammas-ta). Lisäksi tässä kieliopissa käytetään joskus nimitystä genetiivivartalo tarkoittamassa vokaalivartaloa, joka esiintyy yksikön genetiivissä. Tämä vartalo on heikko- tai vahva-asteinen riippuen siitä, osallistuuko sana suoraan vai käänteiseen astevaihteluun (» § 42): kukka : kuka-n, taide : taitee-n.
Verbeilläkin keskeinen taivutusvartalo on vokaalivartalo, joka on heikko- tai vahva-asteinen riippuen siitä, osallistuuko verbi suoraan vai käänteiseen astevaihteluun: anna-n, hyppää-n. Vartalo on aina vahva-asteinen mm. indikatiivin 3. persoonassa (anta-a, hyppää-vät), konditionaalissa (anta-isi-n, hyppä-isi-vät) ja MA-infinitiivissä (anta-ma-ssa; hyppää-mä-ssä). Supistumaverbeillä vartalo on vahva myös indikatiivin muissa persoonissa: hyppää-n, totea-t.
Huom. Tässä kieliopissa käytetään sulkeita seuraavalla tavalla: esim. sanonnalla ”tunnus liittyy (vahvaan) vokaalivartaloon” tarkoitetaan tunnuksen liittyvän astevaihtelun alaisilla sanoilla vahvaan vokaalivartaloon (teko-on, teke-mä-), muilla vaihtelemattomaan vokaalivartaloon (asu-un, puhu-ma-).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä