Taivutus ja johtaminen ovat ilmiöitä, joilla on samankaltaiset morfologiset keinot. Kummassakin tapauksessa sanan vartaloon liittyy suffikseja: taivutustunnuksia tai johtimia. Myös tällaisia suffikseja saavat vartalot eli taivutusvartalo ja johdoksen kantavartalo ovat usein samanasuisia:
Taivutus ja johtaminen ovat kuitenkin vaikutuksiltaan ja tuloksiltaan erilaisia. Taivutustunnukset tuottavat sanan vartalon edustaman lekseemin sananmuotoja, johtimet taas uusia sanaston yksiköitä, lekseemejä, joilla on oman sanaluokkansa mukainen taivutus. Taivutusmuoto siis edustaa samaa lekseemiä kuin lähtökohtana oleva sanavartalo, johdos ei. Taivutus ei myöskään muuta sanan sanaluokkaa, mutta johtaminen voi sitä muuttaa.
Tärkeä taivutuksen ja johtamisen ero on niiden produktiivisuudessa (» § 164). Taivutus on muutaman sanan poikkeusta lukuun ottamatta produktiivinen ilmiö: tietyn sanaluokan lekseemillä on kaikki sanaluokalleen ominaiset taivutusmuodot. Johtaminen sen sijaan on luonteeltaan vähemmän säännöllistä ja vain harvoin täysin produktiivista eli kaikista asianomaisen sanaluokan lekseemeistä mahdollista.
Taivutus ei vaikuta sanan leksikaaliseen merkitykseen eli siihen, millaista asiaa tai tilannetta sana tarkoittaa, ei myöskään valenssiin eli siihen, millaisia täydennyksiä sana saa. Johtaminen sen sijaan tyypillisesti muuttaa sanan leksikaalista merkitystä, voi vaihtaa sanaluokan tai vaikuttaa valenssiin: johdoksella voi olla erilaisia täydennyksiä kuin sen kantasanalla.
Taivutuksen erottaminen johtamisesta ei ole aina yksiselitteistä, etenkään jos kriteerinä tähdentyy muodostuksen produktiivisuus. Taivutuksen ja johtamisen rajatapauksia on lukuisia. Tärkeimpiä niistä ovat partisiipit, adjektiivien komparaatiomuodot ja eräät adverbityypit.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet