Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Yleistä > Taivutus ja johtaminen > § 61 Taivutuksen ja johtamisen vertailua

§ 61 Taivutuksen ja johtamisen vertailua

Taivutus ja johtaminen ovat ilmiöitä, joilla on samankaltaiset morfologiset keinot. Kummassakin tapauksessa sanan vartaloon liittyy suffikseja: taivutustunnuksia tai johtimia. Myös tällaisia suffikseja saavat vartalot eli taivutusvartalo ja johdoksen kantavartalo ovat usein samanasuisia:

 
Taivutusmuodon vartalona: kasvi-t, veny-n
Johdoksen kantavartalona: kasvi-sto, veny-ttä-

Taivutus ja johtaminen ovat kuitenkin vaikutuksiltaan ja tuloksiltaan erilaisia. Taivutustunnukset tuottavat sanan vartalon edustaman lekseemin sananmuotoja, johtimet taas uusia sanaston yksiköitä, lekseemejä, joilla on oman sanaluokkansa mukainen taivutus. Taivutusmuoto siis edustaa samaa lekseemiä kuin lähtökohtana oleva sanavartalo, johdos ei. Taivutus ei myöskään muuta sanan sanaluokkaa, mutta johtaminen voi sitä muuttaa.

Tärkeä taivutuksen ja johtamisen ero on niiden produktiivisuudessa (» § 164). Taivutus on muutaman sanan poikkeusta lukuun ottamatta produktiivinen ilmiö: tietyn sanaluokan lekseemillä on kaikki sanaluokalleen ominaiset taivutusmuodot. Johtaminen sen sijaan on luonteeltaan vähemmän säännöllistä ja vain harvoin täysin produktiivista eli kaikista asianomaisen sanaluokan lekseemeistä mahdollista.

Taivutus ei vaikuta sanan leksikaaliseen merkitykseen eli siihen, millaista asiaa tai tilannetta sana tarkoittaa, ei myöskään valenssiin eli siihen, millaisia täydennyksiä sana saa. Johtaminen sen sijaan tyypillisesti muuttaa sanan leksikaalista merkitystä, voi vaihtaa sanaluokan tai vaikuttaa valenssiin: johdoksella voi olla erilaisia täydennyksiä kuin sen kantasanalla.

Taivutuksen erottaminen johtamisesta ei ole aina yksiselitteistä, etenkään jos kriteerinä tähdentyy muodostuksen produktiivisuus. Taivutuksen ja johtamisen rajatapauksia on lukuisia. Tärkeimpiä niistä ovat partisiipit, adjektiivien komparaatiomuodot ja eräät adverbityypit.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot