Nomineja on sanakirjalekseemeissä enemmän kuin verbejä (» § 76). Valtaosa niistä on kaksi- tai kolmitavuisia, ja niiden yksikön nominatiivi loppuu vokaaliin tai johonkin dentaalisista konsonanteista n, s, t, l tai r. Läheskään kaikkien tyyppien lekseemimäärä ei ilmene sanakirjoista, joissa on tapana luetella vain vakiintunutta sanastoa. Hakusanoina ei näin ollen ole produktiivisia partisiippeja eikä komparatiivi- ja superlatiivimuotoja. Asetelmasta 31 ilmenevät erityyppisten nominien määrät Suomen kielen perussanakirjassa.
| V-loppuiset | VV-loppuiset | |||
| Yksi- varta- loiset |
O, U | teko 1774, palvelu 1183, laatikko 268 | VV, Vi | maa, voi, tiistai 59, vapaa 39, essee 46, fondue 30 |
| i : i | takki 4702, paperi 1180 | UO, ie | työ, tie 6 | |
| i : e | kivi 118 | iA, UA, eA | miniä, saippua, idea 407 | |
| e : e | nalle 101 | iO, eO | valtio, video 481 | |
| A | kukka 2265, silta 1156, tutkija 1112, suurempi 19 | eA | tärkeä, pullea 169 | |
| Yht. yli 13900 kpl | Yht. yli 1200 kpl | |||
| Vokaalivartalon lopussa V | Vokaalivartalon lopussa VV | |||
| Kaksi- varta- loiset |
e | nainen 4112, rikos 2665, avain 336, jäsen 74, uutuus 2464, neljäs 15 | ee | tuote 820, väsynyt 45 |
| i : e | vesi 22, kieli 31, lohi 10, uni 8, toimi 8 | VV | varas, raitis 445 | |
| A | mauton 562, suurin 10 | |||
| Yht. yli 10300 kpl | Yht. yli 1300 kpl | |||
Suurin ryhmä sanakirjassa ovat vokaalivartaloiset nominit, joiden vartalon lopussa on yksinäisvokaali: tämän ryhmän sanakirjalekseemejä on yli 13 000. Näistä erityisesti i-vartaloihin tulee koko ajan lisää lainasanoja, esim. disketti, faksi, cd-rom, doping (» § 151), ja tyypin mukaan taipuvat myös useimmat konsonanttiloppuiset vierasperäiset erisnimet, esim. Fred : Fredin, Göteborg : Göteborgin. Lyhytvokaalista vartalotyyppiä edustavat myös sellaiset produktiiviset johdostyypit kuin komparatiivit, tekijännimet (jA-johdokset), VA-partisiipit ja agenttipartisiipit.
Myös kaksivartaloisia nomineja, joiden vokaalivartalo päättyy lyhyeen vokaaliin, on paljon: sanakirjalekseemeinä runsaat 10 000. Näihin kuuluvat mm. nen-loppuiset nominit (positiivinen, hampurilainen), karitiiviadjektiivit ja kieltopartisiipit, ominaisuudennimet (uutuus, nopeus) sekä sanojen rikos, vastaus tavoin taipuvat teonnimet. Vaikka i : e-vaihtelua sisältäviä kaksivartaloisia nomineja (kuten vesi) on useita eri tyyppejä, sanakirjalekseemejä on vain vähän.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä