Demonstratiiviset lokatiiviset proadverbit ilmaisevat paikkoja ja alueita saman deiktisen kolmijaon mukaan kuin pronominit: siellä kuten se, täällä kuten tämä ja tuolla kuten tuo (» § 722).
Kuten paikallissijatkin, lokatiiviset proadverbit jakautuvat olo‑, ero- ja tulosijaisiin, esim. täällä, täältä, tänne. Proadverbeilla on summittaista ja tarkempaa sijaintia ilmaisevat eli laaja- ja suppea-alaiset variantit, joista vain edelliset ovat muodoltaan yksiselitteisesti proadverbeja. Suppea-alaiset proadverbit ja pronominien paikallissijat ovat samat:
| Pronominit | ||||||
| Ulkopaikallissijat | Sisäpaikallissijat | |||||
| sillä siltä sille | siinä siitä siihen | siellä sieltä sinne | ||||
| tällä tältä tälle | tässä tästä tähän | täällä täältä tänne | ||||
| tuolla tuolta tuolle | tuossa tuosta tuohon | tuolla tuolta tuonne | ||||
| Suppea-alaiset | Laaja-alaiset | |||||
| Proadverbit | ||||||
Selvimmin paikallissijoista eroavat se- ja tämä-pronomineja vastaavat proadverbit (tosin se-pronominin sijamuodot siinä ja siitä ovat muodoltaan poikkeavia; » § 101). Yksiselitteisillä proadverbeilla on olo- ja erosijoissa erilainen ensimmäinen tavu (sie-, tää-) kuin pronominin muodoissa, tulosijoissa aines -nne(x). Tuo-pronominin ulkopaikallissijat ja proadverbit sen sijaan ovat keskenään samanhahmoisia lukuun ottamatta tulosijaisia tapauksia tuonne ja tuolle. Länsisuomalaisessa puhutussa kielessä tuo-sarjakin toimii laajalti samoin kuin muut: pronominin ulkopaikallissijoja ovat tolla, tolta ja tolle, kun taas vastaavissa proadverbeissa on diftongialku: tuolla ~ tua ja tuolta variantteineen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä