Yksikön genetiivin pääte on ‑n, esim. valo-n, emännä-n, satee-n, fyysiko-n.
Monikon genetiivin päätevariantti riippuu sanan vartalosta (» asetelma 41). Päätteet ‑den ~ ‑tten ja ‑en liittyvät monikkovartaloon, esim. sate-i-den ~ sate-i-tten, valo-j-en, emänt-i-en, ja päätteet ‑ten ja ‑in yksikkövartaloon: nais-ten, pyhä-in. Tosin i-vartaloisilla sanoilla en-pääte liittyy yksikkövartaloon: paperi-en. (Pääteaineksena on -dän pronomineilla me, te ja he: meidän, teidän, heidän » § 100.)
Vartalon loppu | Esimerkkejä | Pääte |
Vi | ma-i-den ~ ma-i-tten,
perhe-i-den ~ perhe-i-tten,
varka-i-den ~ varka-i-tten, tärke-i-den ~ tärke-i-tten, kauni=i-den ~ kauni=i-tten, lapio-i-den, papere-i-den |
-den ~ ‑tten
(» § 83, 91) |
Ci | poik-i-en, vanhemp-i-en,
työttöm-i-en, totuuks-i-en,
pien-i-en, lasi-en, paperi-en |
-en
(» § 84, 91) |
Vj | talo-j-en, vanho-j-en, mellakko-j-en, katu-j-en,
nalle-j-en |
|
C | pien-ten, nais-ten, rikos-ten, avain-ten, sävel-ten, jäsen-ten | -ten (» § 85) |
A tai e | vanha-in, vanhempa-in, vanke-in (nalle-in) | -in (» § 86) |
Päätteet ‑den ja ‑tten liittyvät Vi-loppuiseen monikkovartaloon: maiden ~ maitten, kauniiden ~ kauniitten, makkaroiden ~ makkaroitten, asioiden ~ asioitten, opiskelijoiden ~ opiskelijoitten. Tällaisia ovat sanat, joiden vartalon lopussa on pitkän vokaaliaineksen sijasta lyhyt vokaali monikon i:n edellä (maa-, venee‑, tärkeä- + i → ma-i-, vene-i-, tärke-i-), ja monitavuiset sanat, joiden monikkovartalossa on i:n edellä O (makkara- + i → makkaro-i‑, huoltamo-i-den, saippuo-i-den) tai yksikkövartalon i:n sijalla e (lääkäri- + i → lääkäre-i-).
Kieliopillisesti variantit ‑den ja ‑tten ovat vapaassa vaihtelussa. Asiaproosassa ‑den on selvästi yleisempi kuin ‑tten; ainoastaan possessiivisuffiksin edellä tten-päätettä esiintyy enemmän kuin muuten. Puhutussa kielessä tten-varianttia käytetään enemmän; esiintymistaajuus vaihtelee murteittain ja puhujittain.
Huom. Parole-korpuksen sanomalehtiaineistoa edustavassa otoksessa (n = 53 377) den-päätteisen monikon genetiivin osuus oli 97,2 % ja tten-päätteisen 2,8 %. Jälkimmäisistä oli possessiivisuffiksillisia 14,1 %, den-päätteisistä vain 1,1 %.
Variantin ‑tten alkuperäistä aluetta ovat lounais‑, hämäläis- ja peräpohjalaismurteet, joista se on levinnyt koko länsimurteiden alueelle ja edelleen itään päin (Mielikäinen 1981b; 1991: 48; 2003).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet