Illatiivin päätteen variantit ovat ‑Vn, ‑hVn, ‑seen ja ‑siin (» asetelma 44). Näistä ‑Vn liittyy lyhyeen jälkitavuun, muut pitkään tai painolliseen tavuun.
| Vartalon loppu | Esimerkkejä | Pääte |
| CV | katu-un, silta-an, korkea-an, pöytä-än,
emäntä-än, punaise-en, olue-en, piene-en, lasi-in |
-Vn |
| pöyt-i-in, emänt-i-in, punais-i-in, pien-i-in | ||
| 1-tavuinen (C)V(V) | tä-hän, jo-hon, mi-hin
maa-han, yö-hön, tie-hen, sei-hin |
-hVn |
| VV (yks.) | tiistai-hin, menyy-hyn, trikoo-hon, ateljee-hen | |
| Vi (mon.) | jo-i-hin, te-i-hin,
katu-i-hin, silto-i-hin, tavaro-i-hin,
lase-i-hin, kaupunke-i-hin, eliö-i-hin |
|
| VV | vapaa-seen, tarpee-seen, trikoo-seen, oluee-seen | -seen |
| Vi (mon.) | vapa-i-siin, korke-i-siin, olu-i-siin | -siin |
Pääte ‑Vn liittyy yksikkö- tai monikkovartalon lopun lyhyeen vokaaliin; päätteen vokaali on sama kuin vartalon loppuvokaali. Monikossa päätteenä on ‑in silloin, kun yksikkövartalon loppuvokaali jää pois monikon i:n edeltä: pöytä : pöyt-i-in.
Pääpainollisen tavun jäljessä pääte on ‑hVn: maa-han, tä-hän. Se on päätteenä myös monikkovartalon diftongin jäljessä (siltoi-hin). Lisäksi ‑hVn esiintyy pitkään vokaaliin päättyvissä lainasanoissa: sitaattilainoissa ja vieraskielisissä nimissä se on lähes yksinomainen (a); mukautuneissa vierassanoissa on -seen ~ ‑siin tavallisempi (b).
Muutoin ‑seen ja ‑siin esiintyvät painottoman tavun pitkän vokaaliaineksen jäljessä: -seen esiintyy yksikössä pitkän vokaalin jäljessä, esim. vapaa-seen, kaunii-seen, ja -siin samojen sanojen monikkomuodoissa Vi-aineksen jäljessä: vapai-siin, kallii-siin. Vaihtelusta usei-siin ~ usei-hin » § 94.
Kevyt-sanan tavoin taipuvissa sanoissa illatiivin päätteenä voi olla ‑Vn, ‑hVn, esim. kevyeen, kevyihin, tai ‑seen, ‑siin: kevyeeseen, kevyisiin (vrt. puolue : puoluee‑). Tämänkaltaisia sanoja on kourallinen (» § 68).
Huom. 1. Sanojen kevyt ja olut illatiivimuotojen vaihtelusuhteet olivat Google-haun 10/2002 tuloksissa seuraavat:
Huom. 2. Pohjalaismurteissa illatiivi on hVn-päätteinen myös painottoman tavun jäljessä: kouluhun. Yleiskielessä ‑hVn on tässä asemassa vanhahtava: Me käymme joulun viettohon.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä